sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Vierashuone, työhuone vai huone, jossa voi vaikka olla vain?

Niin se tämäkin viikonloppu mennä huristi ohi vauhdilla. Lauantain työpäivä saa viikonlopun lyhene kertaheitolla. No, ehkä se joskus tulee mukavana vapaapäivänä vastaan. Sitä siis odotellessa. Söpön pikku projektimme parissa edistyimme sen verran, että saimme länsisiiven katon eristettyä ja ulkopuolelta se on saanut jo puoliväliin asti uutta lautaa suojakseen. Pakko sanoa, että hyvältä näyttää! Uusi lauta on paljon leveämpää kuin se vanha ja olemme enemmän kuin tyytyväisiä. Yksi seinä neljästä on vähemmän vanukkaan väriä, missä ei tietenkään ole mitään pahaa, jos sitä katsoo vanukaspurkissa, mutta seinässä se alkaa olla jo liikaa. Vierashuoneen viimeisetkin ikkunat alkaa olla jo valmiina. Sen huoneen suhteen ollaan jo puolessa välissä. Sit enää keittiön ikkunat ja pari pikkiriikkistä ikkunaa, niin voinkin aloittaa uuden maalausurakan, josta lisää siitäkin myöhemmin.

Mutta tänään esittelen yhden huoneen lisää, jonka merkitys muuttuu kokonaan meidän käsittelyssä, entinen keittiö. Tuleva vierashuone/työhuone tai askarteluhuone, miten sen nyt haluaa kukakin nimetä. Mutta jokatapauksessa kolmas makuuhuoneemme. Vuodesta 49 se on palvellut keittiönä, tänä vuonna se saa kokea kunnollisen muodonmuutoksen!

Tuossa siis vanha keittiö, jossa oli myös jonkin sortin nukkumapaikka, vanha hetekka. Me olemme tuossa vaiheessa juurikin saaneet avaimet kouraan ja majoituimme sinne törkyinemme, valmiina purkupuuhiin. Mäntysuopa ei ole totaalisiivousta varten hankittu, vaan aloitin hirveän sodan murkkuja vastaan, jotka oli valloittaneet meidän takapihan. Ja koska koiruliinimme juoksi vapaana ulkona, emme voineet kauheita myrkkyjä edes käyttääkkään. Netissä sanottiin, että merisuola ja mäntysuopa,sillä lähtee ja pakko sanoa, että sillä lähti =D



Tämä taas on vastakkaisesta suunnasta, keittiönkaapit. Joskus ehkä vaihdetut, mutta purkaessamme vastaamme tuli vuosien takaa kaikkea sellaista, mitä en viitsi tässä edes mainita. Siis melkoisen huonossa kunnossa oli se keittiö. Tuntui, etten halunnut edes hanskat kädessä koskea, mutta sekin on poissa nyt.Onneksi. Tuolle seinälle meillä tulee siis uusi vessa noiden kaapistojen tilalle ja oven kohdalle tulee suihku.






Tässä vierashuoneemme tällä hetkellä. Tosin ikkunat ovat valkoiset,
mutta muutoin seinät tosiaan eristettyinä jo.
Ja myös meidän kotiamme vartioi Tonttu Tosi Pieni. Liekkö hän näköinen, mutta ainakin meistä oli pikku neidin kanssa mukava leikitellä ajatuksella, että myös meidän kodissamme asuu tonttu. Tonttu löytyi jostain välistä purkuvaiheessa :)









Ja tässä vielä kuva sen jälkeen, kun paneelit oli revitty pois seinistä. Alta paljastui hmmm...melkoisen vaaleanpunainen keittiön seinä, mutta kauaa sekään ei siinä patsastellut, kun revimme pinkopahvit pois ja pääsimme lapioimaan sieltäkin purut säkkiin.







Keittiössä ei siis ollut käytetty tapettia, mutta pinkopahvia senkin edestä ja ihan lopuksi oli laitettu se paneeli, joka muistutti etäisesti lautaseinää. Mutta meidän kotiin ei tule "jotakin muistuttavaa", meille tulee se ihan oikea versio. Tähän huoneeseen olen ajatellut laittavani tapettia ja hieman puuta joteski jännästi ristiin, tai sitten otan turvallisen lautavuorauksen seinille. En ole vielä päättänyt, mutta tapetti on ainakin valmiina valittu mielessäni, eri asia tuleeko se tähän huoneeseen vai jonnekkin muualle. Se selviää myöhemmin ;)




Ja tässä on muutes pikku neidin huoneesta palomuuri, jota ei pitänyt piikata, mutta kun tuli se mutka matkaan, niin siinä se nyt lepää lattialla ja piippu piikattu kokonaan esiin. Tuo läjä on tosin jo kannettu kartanolle, mutta aikamoinen se oli.












Ja tässä hieman esimakua tulevasta pikku projektistani. Niitä on monta pussia lisää. Heti, kun saan kaikki tarvittavat osaset hankittua, niin puuhastelu voinee alkaa. Sitä mikä siitä tulee, selvinnee sekin myöhemmin ;) Kovasti sormet syyhyää, että pääsen alkaa sitä rakenna kassaan, mutta pitänee odottaa vielä tovi. Ja "tärkeä" toteaa jälleen, että me ei mahduta asumaan kohta tänne, kun joka paikka pursuaa kaikkea ihanaa. Voi että kuinka kovasti odotankaan sitä päivää, kun saamme alkaa pakkaa muuttoa varten ja ennenkaikkea purkaa kaikkea söpöä paikoilleen! Se on ihan paras joululahja mun mielestä! Laatikoiden kätköistä löytyy kaikki ne ihanuudet, joita olen löytänyt ja kaikki ne uudet ihanat, jotka eivät ole päässeet vielä edes esille, kun ei ole kertakaikkiaan tilaa. Mutta kärsivällisyyttä. Ei auta kuin alkaa sisustaa jälleen kerran mielessäni...Voih!

PS: Tiesittekö, että tänään on muutes tasan SATA päivää jouluun?;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi!