Omenapuiden katveessa

Nyt on lauantaipäivä huhkittu ja pizza onkin työvoittona uunissa. Meni siis yösyönniksi, mutta ehkä se ei haittaa tänään..ehkä..Neiti Vee kävi juhlistamassa kaverin synttäreitä ja sillä aikaa me aherrettiin raksalla. Remppahelluni laittoi eristeet länsisiiven lattiaan ja käytiin hae samalla uudet laudat sinne, jotka asennetaan maanantaina lattiaan. Maalia ei tule sinne vielä pitkiin aikoihin, mutta onpas puulattia sitten valmiina. Itse maalasin keittiön ikkunanpielet kahteen kertaan ja hei,MEILLÄ EI OLE ENÄÄ RUSKEITA IKKUNANPIELIÄ! Ne pitää enää kerran maalata ja sit ovat valmiina. Takimmaiset pokat laitettiin paikoilleen väliaikaisesti, joten asensin niihin jo uudet tiivisteet. Ja joo, rupesin laita myös uudet silikoonit niihin ja hmm...se olikin urakka. Ei ole vaikea homma, mutta tuli isompi sotku ku oli alunperin. Että pitikin mennä ees yritä. No, tiedänpä ettei ole mun juttu, joten luovutin ja loput saa tehä ihan joku muu, en minä. Mutta nyt jo meidän keittiö näyttää paljon avarammalta ja valoisammalta. Mun piti useampaan kertaan huokailla kätteni töitä, kun se vaan näyttää niin monta kertaa paremmalta kuin ne ruskeat, raskaat ikkunanpielet. Huoks, pakahdun <3 Niin, ja nyt on kaksi kiveä halennu kellarissa ;)

Ulkona hommat ovat jääneet puolitiehen. Olen tehnytkin sen ihan tietoisesti, sillä aika ja rahkeet eivät riitä ihan kaikkialle. Toki olen puhistanut molemmat sivuaidat, jotka oli muutes aikasmoisessa kunnossa ja trimmannut nurkkia, mutta tällä hetkellä siellä on pienoinen viidakko menneillään. Ajattelin kuiteskin taltuttaa sen ennen lumen tuloa. Kattotaan ehdinkö. Tällä hetkellä minua kiinostaa vain ja ainoastaan sisähommellit.

Pihamme näyttää tosiaan tältä juuriki nyt. On potkuria, joka on puoliks rikki ja kauhea kasa halkoa ja uutta lautaa ja ja ja!

Ja volaa!Tällainen PIENI perunamaa meitä odotti, kun lumi suli. Kyllähän me tiesimme, että siellä jonkin sortin pottupelto olisi, mutta että tällainen ja tätä oli vielä pienennetty. Olisi ollut hauska nähä  mite iso se oli joskus aikoinaan. Tuossa kuvassa olemme jo tasoittaneet pottumaan ja laitoimme uuden heinikon kasvamaan ja sen ympärille verkon, jotta herra B ei menisi sinne kierimään. Tosin kaikki se työ meni ihan hukkkaan, kun kaivinkoneet saapuivat ja mylttäsivät koko pihan auki.

Tällainen löytyi länsisiiven alta, kun aloimme kaivaa sille pohjia. Öljysäilöhän se siellä. Ja sen ylössaaminen olikin urakka, mutta monen yrityksen ja erehdyksen kautta se sieltä nousi ja on sekin jo uudessa kodissa. Olemme olleet siis todella onnekkaita kaikkien näiden isojen ja painavien esineiden kanssa, kun kaikki ovat lähteneet meidän pihalta tavalla tai toisella ja yksikään ei mennyt kaatopaikalle.

Tuossa on kasa syreenipuita. Se oli oikeasti korkea kasa, ei vain nyt näytä siltä, kun olin itse korkeammalla kuvatessani takapihaa. Takapihamme on muutes melkoisen iso haaste kesällä, kun sinne paistaa koko kesän suorilta ja koko päivän aurinko, eli haastetta piisaa, kun olen hankkimassa kukkia ja muita istutuksia. Ja tuolla omenapuun katveessa pilkottaa leikkimökki, jonka ihan itse kunnostin ja laitoin. Tosin viime kesänä se oli jotakuinkin heitteillä, kun mökin emäntä puuhasteli kaikkea muuta aivan kuin talonkin emäntä.

Siinä meidän tienvieruspuolemme tällä hetkellä. Siihen on porattu maalämpöputket, joten sekin odottaa uutta maakerrosta ensi kesänä.

Tässä neiti V istuttaa orvokkeja mökin edustalle tunnelmaa luomaan. Löysimme tuon valurautaisen tarkistuskannen jostain roskaläjästä pihaltamme ja tuumimme, että se on meidän uusi kukkapenkkimme!

Kun öljysäiliö lähti montusta, laitoimme siihen hetkellisesti maalammön porauksesta tulleen savimössön ja hetken tilanne oli jokseenkin toivottoman oloinen, mutta siitähän se hävisi kuin itsestään ja nyt tilalla on upea länsisiipemme.

Ja tällaisia lautakasoja nurkillamme oli vähän väliä, mutta löysimme erään mukava tyypin, joka kuljetti kaikki pois ja näin ollen me vältyttiin kaatopaikkakuormilta ja -maksuilta miltei kokonaan. Hän lämmittää omaa torppaansa näillä laudoilla, joten nekin meni hyvään tarkoitukseen.

Mutta on meillä ollut paljon iloakin pihallamme, nimittäin syyskuussa omenapuumme alkoi tuottaa satoa sankko tolokulla ja monta kiloa meni hukkaan. Toinen puu tuotti satoa paljon myöhemmin ja minä typerys odotin, että nekin tippuu maahan merkkinä kypsymisestä, mutta ei. Ne olis pitänyt kerätä suoraan puusta, joten nyt minulla on ihanan maukkaat omenat paleltuneena puussa. Höh..

Ja näitä ihanuuksia pihamme oli pullollaan. Neiti Veen kanssa olimme niistä ihan innoissamme, sillä ihan joka pihassa ei olekaan näin kaunista luonnon kukkaa ja meillä niitä oli joka nurkka valtoimenaan :)

Tällainen komposti löytyi myös pihaltamme ja se saikin heti lähteä uuteen kotiin ja tilalle kuskasimme mökin, joka on kuin olisi ollut aina siinä, vaikka ei ole ensimmäistäkään talvea vielä paikoillaan nähnyt.

Tässä oli perunamaa silloin, kun sen ensimmäsen kerran kohtasimme hieman sekavin ajatuksin tämän kohtalosta.

Vaikka pihamme näyttääkin aikasmoiselta kaaokselta noissa kuvissa, niin näkisittepä sen nyt! Se on sitä vieläkin enemmän. Mutta pala palalta aion sen siivon selättää. Minulla muhiikin päässäni jo monta ideaa ja ajatusta siitä mitä pihaan tulee, mutta vielä en oikein osaa kokonaisuudeksi sitä pukea. Pitää ihan ensimmäiseksi nähdä ulkosauna ja autotalli valmiina rakennuksena, ja sitten vasta pystyn hahmottamaan mitä teen ja minne. Mutta ihan parasta tässä pihassa on sen tasaisuus. Myymämme talon pihalla oli korkeuseroja ja osa niistä oli aika suuriakin. Mutta ei tässä pihassa :) Rakastan tätä pihaa juuriki siksi niin kovin paljon!

Pala kellaria

Perjantai, tuo viikonpäivistä odotetuin, sillä viikonloppuna saa hengähtää tai jotkut saa. Me raksataan, jotta joskus mekin saatas istahtaa.Kävin nopeaa maalaamassa viimeseen kertaan takimmaiset ikkunan lehdet keittiöstä ja huomenna maalaan sit ne keskimmäiset ja ite ikkunan pokat. Päivän aikana vierashuone oli saanut ulkoseiniltä levyt pintaan ja länsisiipi oli osaksi levytettynä kuin myös. Huoneet näytti todella paljon tilavammilta! Vau sanon minä! En olisi ikinä uskonut, että ne näyttää jo pelkällä levypinnoituksella noin hyvältä! Piti ihan huokasta syvään! Meidän koti alkaa näyttää jo joltain, eikä ole enää se haiseva kolo, jota suurinpiirtein jokainen siellä käynyt kauhistelikin. Kuvakollaasia tulossa myöhemmin ;)

Ajattelin palata takaisin todellisuuden pariin ja kurkistaa takas kellariin. Etana-dynamiitti on alkanut pikkuhiljaa etanan vauhtia tehoamaan.Yksi  kivi on kuulemma jo halennut.Edelleen siis ootetaan. Mutta kellarin pääty on ollut valmiina jo styroksie ja lattialämmityksen laittamista pitkän aikaa. Siellä näyttää nyt tältä tällä hetkellä...

Tuolla häämöttää siis kelllarin perimmäisin nurkka, jonne minä en saa hivuttautua sisutusjuttuineni ollenkaan, sillä sehän oli meidän isännän oma peherrysnurkka. No, sen verran olen näppejäni siellä aikonut näyttää, et olen virkannut sinne maton. Mustan, ja se kelpuutetaan kuulemma sinne kyllä. Mutta muutoin se jää kokonaan hänen omaksi tehtäväkseen. Jännityksellä odotamme mitä tuleman pitää. Vaikka itsellä onkin pari aavistusta ja se yksi aavistus osui ja uppos ja olohuoneessa töröttää puolihuonetta täyttävä laatikko? Arvaatte varmaan mikä.

Tuossa edessä näkyy punaiset karmit. Siinä oli ennen öljykattila, joka on nyt uudessa kodissa. Se olikin oma lukunsa saada ylös ja ulos kellarista. Mun pahin painajainen, mutta onneks mulla on vahva hellu, joka sai sen raahattua ulos erään avuliaan herran kanssa. Painoi vaan reilut kolmesataa kiloa. Eli kevyt kuin mikä! Öljykattilan tilalle tulee nyt toinen vessa.  Tai toinen vaihtoehto on, että veski tulis kellarin käytävälle. Kattotaan kumpi ehdotus tuntuu paremmalta.

Tällainen kasa puuta oli siellä hupinurkkauksessa. Muutama puu ja muutama samanmoinen löytyy meiltä ulkoa. Huoh! Nämä on kuletettu nyt entiseen pottukellariin, joka meillä on nyt puuvarastona ja toimii myös pienempänä tavaransäilytyshuoneena, mutta pääosin puuvarastona.

Tässä kuvassa on lattia kaivettu ja kattokin on puhistettu puruista. Iso urakka siis takanapäin.

Tässä taas on se entinen öljykattilan huone purettuna ja puhistettuna ja enää puuttuu vaan se betoniauto...

Tässä kokonaiskuva perähuoneesta. Tässä kuvassa on jo voitonmakua!

Hassua, haaveilin kellarissa omiani ja mikäs se siinä seinällä oli?! Sydän :) Tuon voisi  melkein heittää tuohon, sillä se oli ehkä suloisin näky koko siivottomassa kellarissa. Minulla oli tapana laittaa siihen myymäämme kotiin joka huoneeseen erilainen sydän. Ostin aina eri materiaalista tehdyn sydämen, minkä löysin reissuiltani. Aluksi ne tuli aivan huomaamatta, mutta sitten joku sanoi, että hauska tuo sydänteema, kun se jatkuu läpi koko talon ja sitten huomasin, että totta, ja aloin etsiä erilaisia sydämiä ihan tositarkoituksella :) Ja sitten löysin tämän meidän kotoa! <3

Tässä on meidän tuleva kodinhoitohuone ja mun ikioma remppahellu. Hän varmasti ilahtuu päästessään kuvakollaasiin mukaan, mutta tässä huomaatte miten matala huone on ollut aikaisemmin, ja syy siihen, miksi olemma päättäneet kaivaa lattiaa hieman alemmas. Tämä huone on toiminut ennen suihkuna. Ennen ihmiset ovat olleet vissiin hieman lyhyempiä kenties? Mutta ihana tikkurilan värikartta jatkuu myös näissä tiloissa...

Tässä on alettu poistaa yhtä kodinhoitohuoneen seinistä. Ei ollut maailman helpoin homma ei.

Tämä muuripata oli ennen toiminut saunatiloissa, mutta minä raahasin sen ylös ja siitä tulee ensi kesänä mun kukkapurkkini. Pitänee miettiä miten saan tuon kauhean väriraidan pois tuosta suuaukosta. Ideoita?Saa soittaa!

Nyt on myös kodinhoitohuoneen lattia jo melkein kaivettuna...

Tässä on kellarin vanha sauna, josta tulee meidän kakkossauna. Mut ei ole ihan heti listalla, vaikka lattialaatat onkin jo valmiina :) Ykkössaunamme tulee siis ulos. Sitä EN malta odottaa!

Tässä vielä kuva öljykattilan huoneesta edestäpäin...

Tässä kuva samasta kohin saunaa hieman jo purettuna. 

Tässä kohin oli ennen lauteet, mutta nyt ne on jossain polttopuuna. Tuon mustan seinän päällä oli ennen paneelit, jotka oli ihan märäntöjä. 

Tässä vielä kuva siitä, miten punainen paholainen alias öljykattila nostettiin ylös ja ulos. Osa kellarin portaista piti purkaa, jotta kattila saatiin hinattua taljalla ylös asti sentti sentiltä. Mutta sitä piti kantaa käsin ensin monta metriä portaiden päähän. Muutaman hikipisaran ja kirosanan se taisi vaatia, mutta meillä ei ollut luovuttajia!

Tuossa on pala kellarin portaikkoa. Suloinen sekamelska vai mitä?;)

Mutta sellainen on meidän kellari tällä hetkellä. Ja kyllä, me aiomme saada sen joskus valmiiksi. Minä odotan innolla, että pääsen maalaa seiniä sinne. Sinne tulee täysin valkoinen maali. Ei mitään sävyä seiniin, vaan maalarin valkoinen. Valaistus on myös otettu huomioon ja kattoon tuleekin kovasti spotteja, koska ikkunat on todella pienet, niin luonnonvaloa emme voi kauheasti hyödyntää tuossa osassa taloamme.

Ja pieni väripilkku vuokrakodistamme. Yksi ihanin syksyn merkki on kurpitsat! Ihastuin niihin Amerikassa asuessani kovasti, sillä pellot oli niitä valtoimenaan ajettaessa vuorille. Mutta koska tilaa ei meillä ole yhtään ylimäärästä tällä hetkellä, päätin ostaa tänä vuonna vain ihan pieniä kurpitsoita. Ja sain hullun idean niistä söpöliineistä, ehkä koetan kasvattaa niitä ensi vuonna myös itse!

Vaatehuone ja yläkerran aula

Vettä, vettä ja vettä. Sitä olemme saaneet enemmän ja vähemmän. Raksalla alkaa olla vilu, kun ei ole lämmöt vielä päällä, vaikka maalämpö onkin asennettuna, mutta ei voida vielä kytkeä käyttöön. Etana-dynamiitti on kyllä nimensä veroinen, hidas, kertakaikkiaan! Alkas nyt repeilee ne kivet, niin saatas betoniauto paikalle ja lattia valettua ja sitämyöten lämpöä taloon! Eilen illalla otin oikein kunnon haasteen ikkunoiden kanssa. Nyt mulla makaa Veen huoneen lattialla sikin sokin keittiön ikkunoiden välilehtiä. Päätin, että nyt lähtee! Kävin hakemassa lisää otexia ja maalarinteippiä ja pistin hihat heilumaan. Ostin myös silikonia, jotta pääsen tiivistä ikkunoiden välit karmiin nähden. Ikinä ole käyttänyt sitä ainetta, mutta hyvä aika oppia uutta. Myyjä käski käyttää fayria, jotta levittyy helpommin. Saapa nähä mitä remppahelluni on siitä mieltä =D

Hirsiseinä oli ladottu melkein pystyyn, ylhäällä vaan ikävä rako, ettei hirsi siihen mahu ja joteski pitäs suojata. Saapa nähä. Mulla on paha aavistus siitä hommasta.....

Iso makkari on kokonaan jo levytetty ulkoseiniltä. Väliseiniin pitää laittaa levyä, niin vois vaikka alkaa maalaa, kunhan ekkana vaan tasoittaa kolot ja saumat. No, ehkä me maalataan ne kaikki kerralla. Mutta hyvältä näyttää.

Myös vaatehuoneemme on levytettynä. Samoin myös yläkerran pikkuruinen aula. Tässä kuvia hieman niistä tiloista...

Tässä yläkerran aula silloin, kun me saimme avaimet kouraan. Hieman päätettiin tehä muutoksia..

Tässä taas meidän tuleva vaatehuone. Se oli täysin kylmä käytävä ja siihen piti ehdottomasti tehä muutoksia!

Tässä molemmet tilat eristettyinä ja purut poistettuna. Kuva otettu portaikosta. Tuohon ihan eteen tulee kaide. Siihen PITI tulla sellainen super-romanttinen valurautakaide, mutta se myyjämies sano, että siihen pitää laittaa pleksi eteen, jolloin minä luovuin koko kaiteesta. Se olis ollu ihan hirveen näkönen. Voih :( Mitä tilalle? Se on vielä itsellenikin arvoitus, vaikka jonkinlainen idea muhiikin jo päässä...

Tässä kuvassa on tullut jo toinen kerros eristettä päälle ja ison makkarin oviaukosta päin purettu seinää pois. En tiedä huomaatteko... Oikeassa alanurkassa näkyy ison makkarin ikkunat, ne lähtee uuteen osoitteeseen uusiokäyttöön.

Tässä kuvassa näkyy osittain se, kun levyä on alkanut tule seinille. Eilen illalla se oli jo kokonaan levytettynä. Unohdin vain ottaa kameran mukaan, jotta olisin saanut kuvia siitäkin, mutta no. Sitten toinen kerta, mutta tosiaan muutoin nämä kaksi tilaa on kokonaan levytettynä.

Mutta sellainen tila. Huomasin juuri, että emme olekaan kuvanneet pitkään aikaan pikkuruista aulatilaa edestä päin, jotta olisimme saaneet ikuistettua myös sen muutokset, mut pitänee korjata tilanne ennen kuin on myöhästä... Meillä tulee tuon vaatehuoneen ja aulan välille väliseinä. Kulku vaatehuoneeseen tulee ison makkarin kautta. Laitamme tuonne kaiken sen yllimääräsen tärvön, vierastäkit ym. Sit tuonne kohtaan, jossa katto alkaa laskeutuu alaspäin, tulee vaatetangot, jotta saamme hengarivaatteet kivasti roikkumaan sinne ja senkin tilan hyötykäytettyä. Eihän se ole huippu korkea, mutta pitkä kuin mikä eli hyvin mahtuu pitkälle seinille.

Nyt on yläkerta oikeastaan käyty jo läpi. Uusia nurkkia ei sieltä enää löydy. Ei yhtään hukkatilaa, vaan kaikki neliöt tehokkaasti otettu käyttöön ja tarkkaan suunniteltu mitä minnekin laitetaan. Iso työ jo tehtynä, paljon vielä jälellä, mutta raskain osuus ehdottomasti takana yläkerran suhteen :) Pikkuisen alkaa jo hymyillyttää, nyt muutoksen tuulet näkyvät jo paljon selkeämmin kuin silloin purkuvaiheessa, kun lapioisin sitä purua, joka ei tuntunut loppuvan ikinä!

Verantamme...

No niin, viikko lähtenyt käyntiin no, vaihdellen. Mutta onneksi on tuo raksa, jossa ei tarvitse miettiä yhtään ikävää asiaa, vaan saa olla ihan omissa oloissaan, omissa pienissä puuhissaan! Ja mieli lepää :) 

Syksy tuli sit lopulta viimoineen ja kylmä tuuli pohjosesta puhalti meidänki hyvin muutenki tuulettuneeseen kotiimme. Hyytävää.. Alkuviikosta olemme edistyneet sen verran, että yläkerta on jo isommassa makkarissa saanut levyä pintaan ja portaikon katto on levytetty kuin myös. Myös hirsiseinä on alkanut muodostua ja se on ihana <3 Laitan kuvia siitäkin sitten myöhemmin. Aloitin tänään maalaamaan keittiön ikkunoita. Maalasin kertaheitolla kaikkien neljän ikkunan viimeiset lehdet, joten säästän ajassa nyt jonkin verran. Alkaa todellakin kyllästyttää se touhu. Mut vikat isot ikkunat! 

Mutta itse verantaamme. Se on ollut ihanin huone vanhoissa rintamamiestaloissa ja juuri osaksi niiden vuoksi ihastuinkin aikoinaan näihin taloihin. Aluksi en olisi halunnut, että siihen saa tehdä mitään muutoksia, mutta mieli muuttuu ja monta ideaa poukkoilee päässäni. Suurin muutos tähän huoneeseen on ehkä se, että meillä siitä tulee täysin lämmin huone. Ennen se on ollut kylmä ja se tuntuikin jaloissa, kun talvella sinne ekan kerran astelimme asuntonäyttöön. Mutta me teemme siitä mukavan lämpimän huoneen. Tässä hieman kuvia sen muutoksista. Veranta on muutes ainoa huone, jossa ei ole tapahtunut yhtikäs mitään purkuvaiheen jälkeen. Miksi? Siksi, että odotamme uusien ikkunoiden saapuvan. Uusi ulko-ovi on myös tilattu, mutta se ei ole ollenkaan SE unelmien ovi, mutta söpö pikku (iso) kranssi hukuttaa oven valkoisuuden alleen. Kyllä, minä sanoin, että valkoisuuden. Ehkä mä saan duunattua senki oven ihan siedettäväksi. Eihän se siis pahan näkönen ole, mutta niin... Mutta eihän se pysty kilpaile sen unelmien oven kanssa koskaan...Ehkä...Mutta tässä pari hassua kuvaa verannastamme..

Tässä veranta tyhjennettynä ja sormipaneelit jo irrotettuina. Ikkunat ovat ihanat ja osan aionkin hyötykäyttää sit ihan johonkin muuhun tarkoitukseen, mutta siitä sitten joskus myöhemmin lisää. Talon sisälle nämä eivät kuitenkaan pääse, vaan ihan ulkoruokintaan joutuvat...

  Tässä huonetta on purettu jo asteen verran enemmänkin. Väliovikin on jo irroitettuna paikoiltaan.

     Tässä vanha ulko-ovemme, joka ei onneksi jää siihen. Ja tässä oli joskus tosiaan väliovi. Laudatkin olisi valmiina, mutta lähtevät uuden tieltä..

Tässä on muutes kuva ihan alkuvaiheessa, kun sormipaneelitkin oli vielä paikoillaan. Nämä olisin ihan aluksi halunnut heittää ja sanoinkin, että mitä vaan tapahtuu, niin ne jää, mutta huh, onneksi mieleni muuttui. Ne on ihan kauheat ja haisivatkin kauhea pahalta. Veen fillari oli hetken sisällä säilössä. Pakastin jäi vanhoilta asukkailta. Meillä sinne ei kuiteskaan tule pakastinta vaan jotain ihan muuta <3

Tämä kuva on verannan lattian alta. Kylmä tila, mutta, mutta siellä oli kaikkia kivoja aarteita. Kokonaan emme ole sitä vielä tutkineet, otan sen sit, kun lattia puretaan. Noita ihania luutia oli vanha mummu tehny useamman, yhden jätimme meille, muut lahjoitimme. Tämä yksi nojaa tällä hetkellä mökin (leikkimökin) kaidetta vasten :)

Tällaiset aarteet löytyivät lattian alta. Olin jo aivan halitoissani siitä, että etsimäni sukset löytyisivätkin omasta kodista, mutta ei. Ne ei olleetkaan yhtään sellaiset, kuin odotin. Siispä ne löysivätkin uuden kodin vanhempieni luota. Isä ainakin tykästyi niihin, hyvät mettäsukset. Saivat siis hyvän uuden kodin Kainuusta :)

Myös tämä harrastus oli laitettu lattian ja seinän väliin talteen. Noh, muutama kiekko, mikä mennää hukkaan ;) Myös tuo vanha retkikeitin löytyi sieltä.

Verannasta on otettu myös kattopaneelit pois, mutta siitä meillä ei taidakkaan olla kuvaa, mutta muuta sen kummempaa siinä ei olekaan tapahtunut. Kaunis, aurinkoinen huone kesällä. Kahtotaan tuleeko sunnuntaina mukanamme iki-ihana lankkulattia sinne...Verantoon tulee myös todella vanha puuovi ja jos mittojensa puolesta mahtuu, niin aulan ja verannon väliselle seinälle tulisi myös ikivanha ikkuna, jonka olen reissuiltani kotia kuskannut ;)

Keittiö

Sieltä se sade tuli sittenkin. Koko viikonlopun kastellut meitä, mutta sitä kait se syksy oikeasti on. Kerettiin vaan tottua aurinkoon, niin tätä hieman nihkeä ottaa vastaan. Viikonloppuna ei raksalla ole tapahtunut juurikaan mitään. Kävin maalailemassa ikkunoita ja aloitin uusia hiomalla. Koska yläkerran katto on kokonaan nyt eristetty, niin olemme tuumailleet sinne paneelivalintoja. Päätimme sittenkin ottaa sellaisen leveän sileäpintaisen, kun se ei nyt sittenkään ollut meidän vaihtoehto, minkä löysin perjantaina. Totta, että tämä nykyinen ykkönen näyttää enemmän laudalta, ei tosin vanhalta, mutta se ei oikeastaan enää haittaakkaan. Alakerran kattoon tulee kuitenkin lautakatto.

Eilinen oli hirsien hakureissu vol 2. Se eka meni ihan puihin, kun hirret oli tosiaan ihan lahoja. Mutta nämä kaunokaiset ovat upeita! Ei kuitenkaan saatu yläkerran hirsiä samaan kuormaan, joten joudutaan tee joku kerta uusi reissu. Siihen meneekin koko päivä, kun matkaa on useampi sata kilometriä, mutta kannatti! Ja voihan olla, että haaveilemani verannon lankkulattia lähtee sieltä mukaan myös. Ehdin jo hivellä niiden lankkujen pintaa sydän sykkyrällä <3

Mutta tässä hieman ensimakua siitä, mitä toimme...

Olkkarin ja keittiön väliseinä

Kyllä noilla kelpaa kehuskella. Saapa nähä onko meillä maanantaina hirsiseinä vai ihailenko niitä edelleen lattialla pinossa. Kummin vaan, meillä on vihdoin ne hirret, mitkä on tuottanut niin paljon päänsärkyä!

Mutta itse keittiöön. Keittiö meillä tulee entisten asukkaiden olkkariin, tai mikä lien makkari ollut. Taitaa olla ehkä enemmänkin makkari..Mene ja tiedä. Mutta tähän huoneeseen tulee meidän länsisiipi ja yksi suurimmista muutoksista myös. Tässä kuvia eri vaiheista...

Tässä on se seinä, joka on purettu ja johon tulee hirret ja ne ihanat pariovet. Kiikkustuoli on löytöni jokunen vuosi sitten Kuhmon rompetorilta. Ostin sen 4,50 eurolla. Hah, melkein ilmainen ja aivan syötävän ihana!

                Tässä on se sivu, jossa on se piikattu palomuuri. Siihen meillä tulee hella ym.

Tuossa yläpuolella olevassa kuvassa on aukinaista kattoa. Siinä on ollut kaikkea pahvia, muovia, PALJON purua ja sun muuta. Meillä tulee siihen kunnon lattia eli uutta kattoa keittiöön ja lisätilaa isoon makkariin.

Tässä keittiön päätyseinä, jonka aukasimme, ja jonne tuli se länsisiipi. Tapettia oli ainakin 7 eri kerrosta. Olipas vaan hauska nähä mikä on ollut milloinkin muotia ja miten mieli on vaihdellut vuosien varrella. Joistakin huomasi heti, että miksi tapetti oli vaihtunut, sillä joihinkin kerroksiin oli lapset piirrelleet mustekynällä omia taideteoksiaan ;) Pöytä ja tuolit tulivat talon mukana, mutta löysivät uuden kodin tuttavan luota.

Tällainen kuosi oli ollut joskus ja pakko sanoa, että siinä oli sitä jotain :)

Tässä on pudotettu katosta puruja lattialle eli muutama lapiollinen on huhkittu ennen kuin loppu tuli...

Tässä on ulkoakäsin seinä poistettu, joten tuuletus pelas hetken ihan hyvin...

Tässä on länsisiiven pohjaa. Lattia puuttuu vielä. Tänne tulee siis meidän kaksi metriä pitkä ruokapöytämme. 

Tässä jo melkein eristettynä.

Yritin etsiä kuvia siitä, miltä se näyttää just nyt, mut en vaan löydä. No, toinen kerta sitten. Mutta semmonen keittiö meille. Ikkunoita en ole edes aloittanut maalaamaan vielä, mutta ne olis sitten seuraavaksi,kun vierashuone on valmis. Sit ei olekaan enää isoja ikkunoita jälellä.

Mutta se siitä keittiöstä hetkeksi. Päivitän lisää, kun alkaa tapahtumaan taas jotain suurempaa sillä saralla. Mutta tässä hieman jotain mitä olen duunaillut omaksi iloksi,kun alkanut tylsistyttää muut hommat raksalla...

Tässä on se ihanuus, minkä tilasin netistä. Se oli se kauhean blig bling ja kimalteli oikein kunnolla, joten päätin sittenkin sprayata sen valkoiseksi. Ja on melkein valmis. Vielä yhteen kertaan laitan maalia ja sit se on valmis seinälle, tai laatikkoon tässä osoitteessa. Se on aika kiva. Tykkään.

Ja sit sain vihdoin valmiiksi nämä, josta jo mainihinkin aikasemmin.

Elikkäs helmethän niistä sitten tuli. Tosin ainakin puoltoista metriä pitkät. Koristaa tällä hetkellä meidän olkkarin seinää. Meillä ei ole yhtään taidetta seinällä, eikä varmastikkaan tule, joten suosin mieluummin tällasta. Ja kun tulee inspis, niin se on sitten toteutettava.