Peltipurnukoita...

...löytyy meiltä näköjään muutama. Kävimme eilen äitin kanssa antiikkimessuilla ja mukaan saattoi lähteä yksi söpöäkin söpömpi peltipurnukka. Mietin sitten eilen illalla, että meillä onkin niitä pari ennestään jo erinäisten asioiden säilytysastioina. Jokin viehätyksensä niissä on. En osaa sanoa. Muutoin messuilta ei juurikaan lähtenyt mukaan mitään sen kummempaa, paitsi eräs pieni kaunis lumihiutale, josta lisää seuraavalla kerralla. Messut olivat suurmessut, mutta eivät ne kovin suurta sykähdystä meissä saaneet aikaan. Paljon oli lasiastiaa ja koruja. Koruissa hinnat olivatkin sitten melkoisen pilvissä suurimmaksi osaksi.Hieman niitäkin katselimme. 

Mutta palatakseni näihin purnukoihin. Tämä pikkuinen Aarikan purkki tarttui käteeni eilen ja nyt se nököttää Smegin kaappimme päällä:

Nämä sirottimet olen jo aikasemmin ostanut antiikkimessuilta. Ovat myös Aarikan vanhempaa tuotantoa:

Sitten kaapistani löytyy purkki, jonka nostan aina jouluksi esille. On ostettu kuin myös antiikkimessuilta. Purkki on tehty Suomessa ja se on Decembre merkkinen:

Seuraava rasia löytyy isomman neidin huoneesta ja sen olen löytänyt asuinalueemme kirppikseltä. Se on merkiltään Bla Fre:

 Sitten olen ostanut Tyrnävän pkku putiikista myös nämä Blossomin ihanuudet isomman neidin huoneeseen:

Ja samasta huoneesta löytyy myös tämä ihanuus:

 Tuohon purkkiin minulla on myös samaa sarjaa oleva tarjotin, jonka aion saada tänä jouluna esille.

Joten onhan meille muutama peltipurnukka eksynyt. Noita Aarikan purkkeja saatan katsella lisää, jos sopiva tulee vastaan sopivaan hintaan..

Uusi sohvapöytämme

Nyt on taas mennyt viikko melkein kuin tuosta vaan ja mitään en juurikaan ole saanut aikaiseksi.Paitsi että olen alkanut suorittamaan oikein kunnon iventaariota kaapeilleni. Olen surutta laittanut myyntiin ne esineet, joita en ole joko laatikosta saanut ulos tai jotka ovat lojuneet kaapin kätköissä muutosta lähtien. Ja uskokaa tai älkää, PALJON on lähtenyt uusiin koteihin. Jännä miten tavara vaihtaa omistajaa täällä paikkakunnalla. Olen hyvin tyytyväinen, ettei kaikki nurkat tursua sälää, joilla ei tee mitään tai jotka eivät löydä paikkaansa meidän kotona. Ja entäs ne kaapit, joita meille ei mahdu montaa? Ne olen kaikki tyhjännyt ja siirtänyt syrjään kaiken turhan ja volaa, onpas tilaa nyt niissäkin, vaikka paljon on jäänytkin Kevään kirpputoria tällä asuinalueella odotellen..

Ja melkoisen tilin olen saanut aikaiseksi. Siispä päätin nyt sitten tuhlata ne hetimiten. En kuiteskaan uutta törkyä ole hommannut vaan ihanan sohvapöydän, kun aikaisemmin ostamaani tarjotinpöytään ei ole jalkoja kuulunut. Tilasin netistä uuden olkkariin ja siirrän tarjotinpöytäni yläkerran aulaan. Osan aion sijoittaa jo aiemmin mainitsemaani astiastoon, jonka nimi muutes on räsymatto, joka kuuluu siihen siirtolapuutarha-sarjaan. Stockan netissä oli ale ja tilasin kupit sieltä ja lautaset käyn hae tuosta tien toiselta puolen.Ja sitten en tiedä mitä lopuilla teen. Laitan säästöön ja tuumailen myöhemmin :)

Tässä onkin kuva uudesta HAY-sohvapöydästämme, joka juuri tuotiin olohuoneeseen kannettuna.Se on samaa sarjaa meidän rautaisen tuolin kanssa, josta olen jo aiemmin laittanutkin kuvaa. Pöytä on siksi niin nappi valinta, kun se on hyvin siro ja koska meidän olohuone ei ole mikään jären suuri, niin se ei näytä liian tunkkaiselta.

Siinähän se on, uusi ylpeyden aiheeni. Jännä miten voikaan ihminen tykästyä huonekaluun:)

Pöydälle kokeilin ensiksi Aarikan Kreivitär-kynttilänjalkaa ja Iittalan tuikkuja. Katsotaan mitä siihen sitten kulkeutuu, mutta tällä hetkellä olen hyvin tyytyväinen näin.

Ja nämä helmi-sarjan tuikkukupit ovat turhan pitkään olleet kaapissa piilossa. Nyt ne vihdoin sain esille, kun sohvapöytä on asemissa.Ne ovat kyllä tuikkukuppien kunkkuja tällä hetkellä meidän tuvassamme :)

Ruuviton

Nyt löysin ratkaisun ikävään ongelmaan suihkussa.Sini-tuotteen ruuviton.Meidän suihkussa ei ole mitää koukkua eikä hyllyä seinässä,joten shampoot pyörivät ikävästi jaloissa joka kerta kun suihkussa on.Sitten löysin kuin sattuman kaupalla kyseisen tuotteen ja suit sait kipitin Prismaan hakemaan sitä.Niitähän oli vaikka minkälaista,mutta valitsin kolmella lokerolla olevan.Teline pysyy seinässä patentoidulla imukuppi-systeemillä ja jopa minä osasin sen kaakeliin ruuvailla kiinni.Suosittelen lämpimästi,jos ette halua porailla reikiä kylppärin seiniin.Tämä toimii ja todella napakasti tarttui kiinni. 

Tietty haittapuolensa tästäkin löytyy. Nimittäin se,ettei ihan suurimmat pullot mahu siihen,mutta malleja oli erilaisia,joten varmasti jokaisen suosikkityyppi löytynee.Hintaa tällä oli 19.95.Eli ei sillai niin kalliskaan
Mutta tällainen laatikko se oli päällepäin:

Siirtolapuutarha se on..

Nyt on siivousinto iskenyt meidänkin nurkkiin ja kaikki ylimääräinen lähtee jaloista! Avekkini on jo pitkään rutissut jostain kumman ylimääräisestä romusta, jota lojuu siellä sun täällä ja nyt olen myös itse alkanut kyllästymään siihen ainaiseen sotkuun. Kotona ollessani kun ei ole muuta tekemistä tirpusen nukkuessa ulkona, minä pengon kaappeja ja nurkkia ja teen inventaariota siitä mitä pidän ja mikä saa lähteä uusille huudeille! Ja osasta olenkin jo päässyt eroon. Mistä tuota tavaraa oikein riittää?! Olen myös tutkiskellut aivoituksiani sen suhteen, mitä haluan kotiini tai mikä ylipäätänsä on mukava koti. No, sinne suuntaan ollaan menossa nyt!

Kotona ei juurikaan mikään ole edistynyt, mitä nyt pari ikkunapielusta on valmistunut ja muutama koukku löytänyt paikkansa. Yhdestä hyllystä vielä puuttuu ja sitten sekin homma on done deal!

Tässä pari otosta siitä, miltä hyllymme näyttää :)

Tämä on siis vessamme hylly uudistuneena.

Tämä taasen on verannan naulakko.Ihanaa kerrankin saaha ripustaa takit muualle kuin valkoiselle puupenkille nakattuna myttyyn.

Yläkerrasta kuvia sitten myöhemmin kun ne ei olleet vielä valmiit kuvien ottopäivänä :)

Mutta palatakseni tuohon siirtolapuutarhaan. Olen jo pitkään haaveillut paremmasta astiasarjasta ja lisää kipinää sain tirpusen ristiäisissä, kun melkein kaikki astiani oli lainattuja. Meiltä on löytynyt vain eripari kuppeja ja kippoja ja muutama muumikin on saattanut mukaan eksyä.. Siispä jatkoin oikein innolla liikkeiden kiertoa vaunulenkeillämme ja kyllä, meidän uusi parempi astiasarja tulee olemaan Marimekon siirtolapuutarha. Olen itseasiassa jo pitkän aikaa miettinyt sitä, mutta ei kun aina ollut ajatus, että ehkä löydän muuta. Mutta ei ole vastaan tullut muuta.Saimme tuparilahjaksi kyseistä sarjaa olevan kulhon ja silloin jo mietin, että tää on kyllä niin kiva. Sen voi lisäksi liittää valkoiseen teemaan, jota meillä jo on kaiken muun lisäksi.

Siinä se on. Yksinkertainen, mutta silti aika näyttävä.

Mutta sellaista meidän keskiviikkopäivään. Taidan lähteä jatkamaan näiden parissa, joita keräsin mökiltä järven rannalta. Voiko maisemat enää puolukan poimintaan parantua, kun järvi liplattaa ihan vieressä :)

Kirsikkapuu-huone

...on vielä esittelemättä! Joka kerta kun kurkkaan ovesta, vallitsee siellä suloinen sekamelska, ja sen kerran kun huone on siivottu, ei kameraa ole ihan lähimain. Tänään kuitenkin uskaltauduin kameran kanssa huoneeseen ja nappasin pari kuvaa tärkeistä esineistä. Katsastelin samalla paikkaa tikapuille, joita olen duunaillut ulkona. Ne ovat nyt siis valmiit, pitää vain kuskata ne sisälle, mutta se on taas eri postaus.

Tässä on siis neiti näppärän huonetta. Lisää kuvia myöhemmin..

Tässä on ihana kirsikkapuumme, joka kukkii yläkerrassa ja on edelleen aivan loistava valinta juuri kyseiseen huoneeseen. En vaihtaisi pois mistään hinnasta ja laittaisin edelleen samaa tapettia jonnekin, jos olisi tarvetta. Voin suositella lämpimästi!Jos sitä olisi jokaisella seinällä, saattaisi se olla liian hyppivä, mutta yksi tehosteseinä on enemmän kuin passeli.

Tässä on nettikaupasta tilaamani ovennupit. Niitä on siis kaksi kappaletta, mutta tällä kertaa ne saa toimittaa omaa tärkeää rooliaan kranssissa. Ehkä joskus ne ovat ovessa, mene ja tiedä. 

Hän löysi oman paikkansa verhotangon korkeuksista..

Suojelusenkeli lähti mukaani öitä vartioimaan Roomasta työreissulla ollessani.Vihreä on myös häivähdys vanhaa lempiväriä, joka vallitsi neiti näppärän edellisessä huoneessa.

Tämä Pentikin kaappi on toiminut vaatekaappina jo kohta kahdeksan vuoden ajan. Ompelin itse nuo verhot suojaksi, jottei ainainen kaaos ovien sisäpuolella näkyisi ihan kaikille huoneissa vierailijoille.

Tämän lyhdyn löysin jostain ulkotapahtumasta. Nyt se roikkuu katosta kirsikkapuu-huoneessa.

Oikealla puolen näkyy vielä keskeneräinen piipunhormi, jota raksa-aikana aloin rappaamaan. Siitä puuttuisi enää pintamaali. Hiljaa hyvä tulee...

Ja tietenkin myös tässä huoneessa on Renova-sarjaa.

 

Tämä ihana puuhevonen lähti mukaan ihan kuulkaas vain Halpa Hallista! Upea ja ennen kaikkea edullinen!

Elikkäs semmoisia asioita ja esineitä löytyy meidän ekaluokkalaisen huoneesta. Yleiskuvaa myöhemmin, kun neiti on saanut sen siivottua. Mutta nyt takaisin aurinkoon!

Tikapuiden uusi elämä

Vihdoin ja viimein pääsin uudessa projektissani alkuun ja siihenhän se hetkeksi jäikin. Tänään olisi tarkoitus jatkaa, kun on tirpusellekin ylimääräinen silmäpari. Ulkona olisi ihan loistava keli maalata, mutta ehtiikö maali kuivaa iltaan mennessä vai säästänkö itseni vaivalta ja jatkan suosiolla kellarissa. Hmm...

Tästä kuiteskin lähdin liikkeelle..

Pelastin vanhat palotikkaat ja siitä minulle rälläköitiin tietyn mittainen pätkä. 

Seuraava vaihe olikin valkoinen spray-maali. Alapuoli onkin jo maalattu.

Lopputulos on nyt tällä hetkellä sitten tämä. Mietin, että jatkaisinko edelleen spray-maalilla vai pensselillä. Huomasin kuitenkin, että spray-maali alkoi hieman halkeilla, joten olisiko varmin vaihtoehto kuiteskin sisustusmaali...Hmm...En ole vielä päättänyt. Pitää katsoa ensin miltä tikkaat tällä hetkellä näyttävät. Voinhan aina hakea uuden pullon ja kokeilla ja maalata sitten päälle pensselillä, mutta onko tarpeeksi hempeää väriä, se onkin sitten toinen juttu :)

Katsotaan mihin valintaan päädyn...

Ja sitten hieman kellarin oven duunausta, koska yläkerran portaikko näyttää nyt tältä..

Tuossa oli ennen siis tuo ylemmän kuvan käpykranssi ja tilalle naualsin nämä. Sopivat siihen todella hyvin. Kierrätys kunniaan ;)

Voihan orkidea..

....kuinka osaatkaan olla niin kaunis yksinkertaisuudessasi? Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, ettei minun kannata pitää oikeita kukkia sisällä. Ja varsinkaan sellaisia mihin tulee vaihtaa mullat joka vuosi. Syntymässäni taisin kadottaa sen viherpeukalon, mikä muilla on seurannut mukana vuosien saatossa. Viime yönä tuuli oli nakannut ihanat syyskukkani huiskin haiskin pitkin patiota. No, onneksi olivat suht kunnossa vielä aamulla kun niitä keräilin. Mutten myöskään paljon itke kadonneen viherpeukaloni perään, koska aina on olemassa netti ja sieltä saa kotiin kannettuna ihania silkkikukkia, jotka nykyään on todellakin aidon näköisiä. Totesin sen jälleen eilen. Tilasin maanantaina netistä kaksi orkideaa ja eilen keskiviikkona ne tupsahti ovelle asti kannettuna ja ihan ilman postikuluja! Todella esimerkillistä toimintaa tuolta liikkeeltä ja ennen kaikkea miten nopea toimitus!

Tässä on kuva uusista kukista, joita silloin tällöin voi ehkä suihkutella enimmät pölyt poistaakseen ;)

Ruukut ovat niissä tällä hetkellä ihan väärät, joten ne minun täytyy hommata uudet, mutta menee ensihädässä :) Kyllä, saatan kokeilla tuosta liikkeestä myös aitoa jouluista amaryllistä ja joulutähteä kuin myös silkkikukkana. Ei tarvitse kuin huiskia pölyt pois joka joulu ja kukka kukkii aina yhtä kauniina eikä haittaa allergikkoja! Ainakin kuvastossa, jonka lähettivät, ne näytti todella upeilta!

Mutta asiasta kolmanteen.Olen pitkään etsiskellyt isoon makkariin uusia yöpöytiä, sillä tällä hetkellä siellä ovat vanhat itulaatikot, jotka taannoin toimittivat sohvapöydän virkaa vanhassa olkkarissa edellisessä kodissamme, jonka möimme. Ajatuksena on löytää kaksi valkoista pinnatuolia. Olen seuraillut muutamien antiikkiliikkeiden webbi-sivuja kyseisen asian vuoksi ja sitten yht'äkkie yhteen liikkeeseen olikin tullut kaksi valkoista tuolia ja vielä Tapio Iin suunnittelemat. Ajoin tänään sinne niitä hakemaan, kun hänen suunnittelemaksi tuoliksi hinta ei ollut päätä huimaava. Edullinen ellen sanoisi. Kyseisiä tuoleja on paljon myynnissä, mutta ne ovat suurimmaksi osaksi Askon tuoleja. Olin jo aikeissa napata ne autoni peräkonttiin, mutta katseeni osui pohjassa olevaan askon tarraan. Kysyin myyjältä, että onko näitä myyty askon tarroilla? Hieman hämmästyneenä myyjä sanoi, että oho. No kai niitä sitten on, onneksi tarrat ovat säilyneet. No, enpä viittiny maksaa askon tuolista sitä hintaa, jos ei olekaan Tapion suunnittelema tuoli. Pitänee ottaa selvää. Ehkä myyjäkään ei sitten ollut varma mikä tuoli se on. Ajattelin, että desing-tuolilla olisi ollut hyvä jälleen myyntiarvo jos joskus olisin halunnut luopua niistä, mutta enpä ottanut riskiä tällä kertaa. Ja toisekseen, ne olivat aikojen saatossa kellertyneet, joten valkoiseksi niitä ei olisi voinut kyllä sanoa. Eipä jäänyt harmita ne sitten loppupeleissä ollenkaan.

Sen sijaan mukaani lähti kaksi tämmöistä:

Eivät todellakaan ole vanhoja vaan ihan varmaan jostain halppisketjusta hankitut,mutta todella sievät ja meidän tyyliin passelit. Aion kiinnittää ne portaikon puuseinään käpykranssini tilalle, kunhan vain löydän vasarani jostain. Jostain kumman syystä kevyt naisten vasara on aina hukassa. Kuka vie meidän tavaroita?

No niin, nyt lähen sitten spray-maalin kanssa ulos ja katson mitä saan sillä aikaiseksi..Ensi kertaan:)

Festivon juhlaa

Viikonloppu vaihtui arkeen ja ensimmäinen päivä tirpusen kanssa kahestaan kotona. Aloin siis siivoamaan ja laitoin neitin ulos nukkumaan ja unta onkin riittänyt :) Hyvä niin, yö menikin valvoessa. Viikonloppuna emme juurikaan tehneet mitään raksaan liittyvää, tai itseasiassa emme ollenkaan mitään. Liuhusimme vain ympäriinsä. Kävimme ihailemassa Koitelinkoskella ja paistoimme samalla makkaraa ja juhlistimme Amarillossa hellun synttäreitä ja kävin ensimmäistä kertaa vuoteen hölkkälenkillä ja ehdimmepä käydä merenrannassa nuuskimassa raikasta merituultakin. Kaikinpuolin onnistunut viikonloppu siis takana.

Hölkätessä tietty käytin ajan hyödykseni ja aloin pähkäilemään sitä yläkerran pikkuaulaa ja ajatus alkoikin muhimaan päässä ja kotiin palatessani laitoin myyntiin sen pienen valkoisen lipaston, joka on ahtaasti puskettu sinne nurkkaan. Noh, siinä kävi niin, että välittömästi kun piskuinen kaappi tuli nettiin, siitä tuli kasapäin kyselyjä ja moni olisi halunnut varata sen. Katsotaan kenen matkaan se sitten lopulta lähtee :)

Kävin myös hieman shoppailemassa ja mielestäni tein ihan uskomattoman löydön! Tirpusen ristiäisissä oli kahvipöydässämme lainassa tuttavan Iittalan Festivo-kynttilän jalkoja. Yksi minulla onkin ollut omasta takaa, mutta jotenkin ihastuin niihin ikihyväksi ryhmänä. En ole raskinut ostaa niitä lisää itselle, kun ovat niin tuhottoman kalliita, mutta nyt päätin, että yksi kerrallaan hakisin. Netissä oli hyvät alennukset jossain paikassa, mutta sitten eksyin Kodin ykköseen ja löytö! Ne olivat poistumassa kaupan valikoimasta ja hintaa jäi niin vähän, että sain kolme eri mittaista alle yhden keskipitkän hinnalla!Siis melkein ilmaiseksi myivät. Mietinkin, että siinäpä loistava joululahja idea! Oikeasti todella tyyris, liiankin, mutta  nyt aivan pilkkahintaan lähtee :) 

Tässä siis ikiomani Festivoni:

Ajattomat sanon minä:)

Nämä ihanat kukkaset pikku tirpunen sai eilen ystäviltä, jotka tupsahtivat kylään.

Ja neilikkani se kun vain jaksavat kukkia. Hieman ovat alkaneet lakastumaan, mutta pitää katsoa todella läheltä. 

Mutta näihin kukkaisiin tunnelmiin onkin hyvä lopettaa tältä erää ja lähteä tyhjentää lipastoa yläkertaan, jotta ei sitten tarvitse tyhjätä kun tulevat sitä hakemaan :)