keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Yhtä sieltä, toista täältä

Niin meidän tuvassa touhutaan. Pajon on vielä tehtävää ja siksi kait sitä otetaankin yhtä sun toista samaan aikaan, jotta kaikki olisi valmista määräaikaan mennessä. Olin aamulla aikaisin siivoilemassa olohuonetta ja mietin, että niinköhän saahaan kaikki valmiiksi helmikuun loppuun mennessä? Hmm...Ehkä se vain hermostuttaa, sillä enää on siis vain listat ja lattian maalaus ja tietty kylppäri ja keittiön asentaminen, mutta niin. Eipähän käy elämä tylsäksi ;) Mutta lattiamaali on siis hankittu ja pian saadaan se kauhea muovimatto pois lautalattian päältä. Veikkaisin, että josko ensi viikolla? Kenties :)

Mutta kellari on suurimmaksi osaksi jo maalattu kertaalleen ja kattokin on laudoitettu aina kodinhoitohuonetta myöten. Joten tosi hyvältä näytti sielläkin, kun aamulla hiljaisuuden vallitessa hiippailin huoneesta toiseen. Ei ole enää niin sekava tunnelma, ainoastaan ehkä omassa pääkopassa. Myös suihkua on alettu pohjustaa. Pian on varmaan laatat jo paikoillaan:) 

Tilasimme vihdoin ja viimein eilen illalla loputkin kodinkoneet netistä ja ne pitäisi olla meillä kahen viikon sisään. Ja olen enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen. Laitan kuvapäivitystä heti, kun saamme ne asennettua keittiöön. Joka kuin myös on hyvää vauhtia valmistumassa. Ja keittiön kalusteista puheen ollen, valitsin sinne vetimiksi jotain ihan muuta mitä olin alunperin miettinyt. Meille tulee nuppeja ;)  Ja täytyy sanoa, että yllätin jopa itseni valinnalla. Pari kuukautta mietin ja mitään en kelpuuttanut ja vihdoin löysin jotain, mikä puhutteli kovasti. Kiitos Tyrnävän Arjan, joka tilaa ne minulle jostain päin maailmaa ;)

Tässä siis joitakin otoksia tuvastamme ja jotain ihan muutakin :)






Tässä on siis pitkän pähkäilyn lopputulos. Meidän keittiöön tulee nuppeja, ei kuppivetimiä, joka olisi ollut helppo ja turvallinen valinta. Nuo antaa tarvittavaa ryhtiä ja koska meillä on muutenkin asteen verra harmaata, oli se helppo valinta värinsä puolestakin. En malta odottaa, että saan ne paikoilleen. Ikioma Mcgyverini pääseekin asennushommiin ;)



Ja tässä on alettu kylppärin valmistelut laattoja varten. Tänään ymmärtääkseni jatkuu sekin homma.



Neiti näppärän myrkyn vihreä ovi on paikoillaan, maalia tosiaan kuitenkin vielä pintaan, niin avot! Isä onnistui siis tässäkin karmissa nappisuoritukseen :)



Tässä on kellarin pisin seinä jo pohjamaalissa ja huomatkaa miten avartaa kivasti! Todella paljon siistimmän näköinen ja tietty asiaa auttaa sekin, että rojut on siivottu alta pois, joten ehkä meidänkin kellarilla on toivoa :) Veskille ei ole tapahtunut mitään sitten viime kerran. Mutta ei olekaan jonon kärkipäässä to do-listalla.



Tässä on jo melkein valmis kodinhoitohuoneen kattomme. Kyllä siitä joskus valmis huone tulee ja vanha haiseva suihkutila on kohta enää vain kaukainen muisto!



Ja nämä upeat, ruosteen kyllästämät kulmaraudat saapuivat Metsänkylän navetasta viikko sitten. Mikä on niiden käyttötarkoitus, se selvinnee myöhemmin ;) Mutta niitä on paljon lisää..



Ja tämän vaahtokarkin aloitin maanantaina ja eilen sain sen loppuun. Parsinneula on vain jossain, ehkä löytynee tai ostan suosiolla uuden. Mutta neiti Veen huoneesee on jälleen yksi matto valmis. Ja uusi omistaja on todella tyytyväinen lopputulokseen. Täytyy vielä virkata toinen samanmoinen, kun kudetta kerta jäi toiseenkin. Värit hieman vääristyy, on paljon enemmän vaahtokarkin vaaleanpunainen ja reunus ei ihan pääse oikeuksiinsa, mutta on kuin pitsiä läheltä katottuna ja aionkin tehdä samanlaisia reunoja pariin muuhunkin.

Mutta näihin hempeisiin tunnelmiin on hyvä lopettaa tältä erää ja katsoa mitä seuraavaan postaukseen olemme saaneet aikaiseksi... Sehän onkin kohta jo viikonloppu, hyvin kiireinen sellainen!







sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Muutoksen tuulet kellarissa

Meidän kellarissa puhaltaa nyt oikein olan takaa muutoksen tuulet. Aiemmasta suunnitelmasta poiketen, myös se osa tuvastamme saa kokea muodonmuutoksen ennakoitua aikasemmin. Sähkömiehet käyvät korjailemessa jälkiään myöhemmin ja ehkä sekin murhe on pian takanapäin. Lisää lautaa haettiin eilen ja listat odottaa läjässä maalausta. Harmiksemme flunssa-aalto iski residenssiimme ja pakollinen vapaapäivä taisi tulla ihan tarpeeseen. Vuokrakaksio on irtisanottu ja muuttolaatikoita pitäisi siis hakea lisää. Jo aikaisemmin kesällä ostamani vanhat lakanat odottavat vaatehuoneessa ompelukonetta ja muitakin verhoja pitäisi alkaa suunnittelemaan. Siispä netissä taitaa kulua tunti tai kaksi tänään. Niin paljon tekemistä ja niin vähän aikaa. Jännä miten sitä on muka siirtänyt tätäkin ja et eihän sinne vielä ole kiire, mutta helmikuu onkin yllättävän nopeaa ovella =0

Kellarin katto on  reippaasti yli puolen välin laudoitettu ja kellarin portaikkokin on saanut lautaa pintaan. Myös kellarin studio-nurkkaus on saanut jo maalia pintaan. Muutos on huikea. Pian alkaa myös kylppärin laatoitus. Maalämpö on lähtenyt hyvin käyntiin, tuvassa on suorastaan helle. Myös ihana Smegin jääkaappimme saapui todella nopealla toimituksella perjantaina. Emme tosin aukaisseet laatikkoa vielä, sillä se on nyt niin hyvin suojassa kolhuilta. Toivottavasti sisällä on juurikin se, mitä toivomme ;) Myös upotettava liesituuletin on hankittu ja enää puuttuu vain keittiöstä se tärkein, tiskikone sekä hella, uuni ja mikro. Olemme tehneet aikas hyviä löytöjä kodinkoneiden suhteen, joten budjetissa ollaan. Keittiökaapitkin valmistuvat hyvää vauhtia, joten pian keittiömmekin siis kokee muodonmuutosta kerrakseen;)

Tässä kuiteskin pari kuvaa etenemisestä..


Tässä on pääveskimme jo valmiiksi laudoitettuna. Kattokin on saanut laudat pintaan. Joten lattiaa vaille valmis. Tietty vaatii hiema maalia, mutta muutoin sisustusta vaille valmis. Pönttökin vissiin olisi hyvä olla.





Siinä lepää kaikki listamme ja kuten kuvasta näkee, on meille asennettu myös kaikki patteritkin paikoilleen. Nuo putket, jotka hiipivät pitkin seiniämme, ovat niin kauhean rumia, mutta jos ummistan toisen silmän, katoavatko ne?




Siihen taas muotoutuu kellarin veski. Katto on nyttemmin jo paikoillaan tuolla suoralla.




Tässä taas on kellarin portaikkomme laudoitettuna. Enää vähäsen ja sekin on maalia vaille valmis. Portaat tietty tulee uudet, mutta vielä mennään vanhoilla. 




Hieman huonossa valossa kuvattuna kellarin pohjamaalattuja seiniä. Muutos on todella hurja. Kolojen paikkailut tehdään hieman myöhemmin. Ja loputkin ummetuksen hajusta lähtee!

Mutta sellaista meille. Ensi kerralla on varmaan edetty paljon pidemmälle tämän maalauksen suhteen, mutta siitä lisää sitten.

lauantai 18. tammikuuta 2014

Voisiko se joskus mennä niin, että palautetta ei tarvitsisi antaa?

Viikonloppu ja neiti Veen synttärihulinaa. Tänään juhlistimme neidin 7-vee synttäreitä. Pidimme ne siis siellä upouudessa kiipeilykeskuksessa. Uusissa valjaissa ja ekoissa omissa uusissa tossuissa oli hurjan hauskaa kiipeillä. 11 tyttöä sai aikaan semmoista vipinää, että kummitädillä, joka on ehkä ihan paras kiipeilyope, riitti touhua ;) Oli kuulemma kaikkien mielestä ihan parhaimmat synttärit ikinä! Ihan loistava aamupäivä. Vaikka koko kööriä jännitti ihan hirveän paljon, oli lopputulos parhaat synttärit ikinä, joten se meni kyllä ihan nappiin :) 

Tuvallamme taas, huoks. Mistä sitä alkaisikaan? Viikkoon en ole siellä ollut ja sitten kun sinne nokkani näytän, niin olisin voinut kyllä olla näyttämättäkin :/ Saimme loppuviikosta pistorasiat ja valonkatkaisijat ja niin pois päin. Joteskin minusta tuntuu, että sähkömies ei puhu samaa kieltä meidän kanssa. Meidän ajatukset eivät vain kohtaa. Olen kuvasta pitäen näyttänyt, mitä haluan ja minne ja miten minne. Sen sijaan saan vain YHDEN sellaisen, joka osui nappiin.  Kaikki muut oli asennettu kauheiksi pateiksi pinnalle. Ja kuvassa se on selvästi puolet ohuempi eli ei siinä pinnalla. Ja sen lisäksi kun mikään ei riitä, niin olohuoneessa oli kaikkea muuta kuin renovan valonhimmennin. Siellä oli joku hirveä neliön muotoinen kauhistus. Olin saada sellaisen sätkyn, että oksat pois. Miten on mahollista? Itku ei taaskaan ole kaukana. Huoks. Miksi ne ei voi kerrankin onnistua? Taidan ensi kerralla mennä kädestä pitäen näytä. Ja se ei ees ole vitsi.

Muutoin emme ole juurikaan edenneet raksalla. Tai oikeastaan olemme. Vaatehuoneen päätyseinä, joka puuttui, on valmis. Keittiön hellan takainen lautaseinä on valmis. Kaikki pinnat on maalattu. Yläkerran aulan katto on tasoitettu ja maalattu. Mut nyt en ole ihan varma onko siinä jo pintamaali valmis. Kellarin kattoa ei ollut tarkoitus alkaa laudoittaa vielä pitkään aikaan, mutta sähkömiehet käskivät tehdä sen, jotta spotteja voidaan sinnekin alkaa asentaa. Ei siis ole vielä missään muuallakaan, mutta kohta on. Ja minä hartaasti toivon, ettei niissä tule mitään ongelmia. Veskin ovi on paikoillaan, mutta ei alettu maalaa. Tässä tämän hetkistä tilannekuvaa tuvalta...





Tässä on verannan seinät lopullisessa maalissaan. Niistä tuli siis puhtaan valkoiset, jotta valoa tuntuisi olevan joka puolella!




Tässä on Renovan valonkatkaisimet, mutta niin metsään asennettuna, että en viitsi edes sivuprofiilista näyttää. Olispa jo maanantai ja ihmiset töissä, niin tietäisin kenelle soittaa..




Tässä on veskin ovi paikoillaan. Joskin ilman maalia.




Tämä taas on tupamme sydän, keittiö. Tänne en halunnut vaakalautaa, vaan pystyyn. Siihenkin on syynsä, näytän sen myöhemmin, kun on valmis. Tästäkin puuttuu maali pinnasta.




Tämä on keskeneräinen tekninen tilamme. Maalit todellakin puuttuu seinistä ;)




Tähän tulee joskus kodinhoitohuone. Täällä ei siis ole tapahtunut pitkiin mitään, mutta sen huomaakin =D




Neiti synttärisankarin huone. Vain listat enää puuttuu ja lattian hiominen/maalaaminen. Tämä huone taitaakin olla ainoa, jossa ei sitä kauheaa muovimattoa ole laitettu. Niin ja ne tapetit, joiden piti tulla jo viikko sitten, mutta missään ei näy tapettia. Hmm....




Ja tässä on vaatehuoneen päätyseinä, jota ei aikaisemmin ole ollut. Nyt siis paikoillaan.




Tämä on kellarin lautakattoa. Sitä tulee todella pitkästi :)




Tämän kaapin ostin talon edelliseltä omistajalta. Olen sen hionut ja seuraavaksi se odottaa maalia ja uusia vetimiä. Siitä tulee verannan vaatekaappi. 

Mutta näin meillä. Sellaista pientä fiilaamista. Tosin se kylppäri tietty, mutta muutoin ollaan jotakuinkin voiton puolella :) Helmikuussa olisi tarkoitus muuttaa, että sitä ootellessa. Banaanilaatikoita on ilmestynyt vuokrakämpän joka nurkkaan, mutta olemme oppineet hyvin väistelemään niitä =D

perjantai 10. tammikuuta 2014

Pönttöuuni

Nyt on tämäkin viikko onnellisesti pulkassa. Väsyttää pitkän loman jälkeen, mutta elossa. Viikonloppuostokset tehty ja kaaos kotona. Vai onko se vain omassa päässä? Mene ja tiedä. Banaanilaatikoita on jokatapauksessa koko eteinen pullollaan ja iso urakka edessä. Mutta meiltähän se sujuu jo rutiinilla. Muutamaan otteeseen harjoiteltu. 

Tuvalla ollaan edetty siihen, että pintaamaalia on lähes kaikkialla. Pikkuruinen ongelma on vain ollut siinä, että työmaavaloissa seinät näyttävät ihan juustolle. Kerkesin käydä jo rautaliikkeessä kommentoimassa asiasta, mutta takaisin tultuani oli taas eri valo ja se oli ihan eri värinen. Ja tämä värihämy ei osunut sitten vain minun silmääni. Myös herra maalari oli sen huomioinut ja kauhistellut mielessään valintaani. Joo, ei muuta kuin ärsyynny liikkeeseen virheestä. Olin siis menossa valitse uutta väriä, mutta onneksi en ostanut. SE olisi harmittanut. Noh, vältyttiin uudelta seinien pintamaalaukselta ja väri on ehkä sitä mitä toivoimmekin. Mutta jos yhtään juuston sävyä pistää silmääni, se lähtee välittömästi. Kallahan siellä pitäisi tällä hetkellä olla.

Listojen kanssa tuli pientä takapakkia. Tottakai myös niiden hinta oli muuttunut kun vuosiluku vaihtui ja vanha tarouksemme ei kuulemma päde. Just sanon minä! Kaiken lisäksi muka KOKO varasto on myyty loppuun juurikin niistä listoista, mitä meille oli tulossa, joten joutuvat sirkkelöimään ne vasitella meille. Jotenkin minulla on pientä huijatuksi tulemisen tunnetta. Hassu yhteensattuma. Mutta noh, saavatpa nostaa hintaa, kun juurikin meille ne vartavasten työstävät. Mielenkiintosta tosiaan. 

Mutta ihan sama tuolle takapakille. Meillä on pönttöuuni! Se tulla tupsahti tiistai-iltana aivan puskista Ouluun ja keskiviikkona sitä alettiin jo valaa ja torstaina se ihanuus oli jo valmis! Pieni ongelma sen tekemisessä oli ollut, kun piti kiinnittää se meidän hormiin. Meidän hormi on tupla paksu kuulemma, ja se oli tuottanut muutaman harmaan hiuksen, mutta ammatitaitoinen muurari selvisi myös siitä. Ja kyllä, voin koko sydämestäni mainostaa Ahjukeskusta, joka meille vasitella toi uunin Tallinnasta asti ja vielä pystytti sen samaan hintaan. Ja aivan ilman rahtimaksuja! Ja miten ihana, ystävällinen heppu sitä pystytti. En vaan voi valittaa. Ainostaan suositella.

Tässäpä siis meidän vuosien haave toteutuneena!

 

Tältä uusi rakkauteni kohde näyttää sisältä, alaliitoksella. Eka kerros siis valettu.


Tässä taas on uunin hattu valettuna.


Ja TÄSSÄ se on <3 Se on juurikin sellainen, jota olimme ajatuksissamme miettineet. Se on 240 korkea tai 220. En muista kummin. Mutta jompsin kumpsin :)


Ja tässä on ensimmäinen tekele niistä matonkuteista, joita tilasin taannoin Tampereelta. Ihan omasta päästä tämä kukkanen syntyi. Ja kudetta jäi ehkä parikyt senttii. Joten keskustaa piti purkaa muutama kierros, että terälehdet täyttivät ympäriltä. Mutta kukkanen on siis valmis ja vaikka alunperin olin aikeissa virkata toisenkin, hieman isomman, en sitä kuitenkaan aio tehdä. Ihan jotain muuta. Sen verta isompi homma oli yhditää ne toisiinsa. Rakko on ollut jo viikon sormessa ;)

Mutta semmosta meillä. Pienin askelin tupanen etenee edelleen..

lauantai 4. tammikuuta 2014

Kevään ensi kukkanen!

Vaikka aurinkoa ei olekaan näkyvissä, niin silti tuntuu, että kevättä päin mennään. Ostin tänään ainoat oikeat kukkaset, tulppaanikausi siis virallisesti avattu! Tulppaanit tarkoittavat myös neiti Veen lähestyviä synttärikemuja. Tänä vuonna juhlistamme niitä kavereiden kesken kiipeilykeskuksessa, joten säpinää tiedossa! Mummu ja ukki kutsutaan sitten uuteen kotiin. Kyllä, kohta alan miettimää laatikoiden pakkaamista ;) Raksahellu on ollut erityisen ahkera ja alakerrassa on jo melkein kaikkialla pohjamaalit seinässä ja pian saahaan lopullista pintaa näkyville. Minun pitäisi juosta hankkimaan listat, mutta saha hankalasti sulettuna joulun kunniaksi ja aukeaa vasta ensi viikolla. Höh, taas pitää alkaa mieti työvuorot uusiksi. 

Keittiön allas-suunnitelma meni uusiksi. Kävin eilen ystävän kanssa ikeassa tutkiskelemassa tilannetta ja tulin siihen tulokseen, että jos se näytekappale oli noinkin monta kolhua saanut, niin entä sitten, kun sitä alkaa oikeasti käytä astioiden pesussa? Siispä palaamme vanhaan hyväksi todettuun. Mutta uunisuunnitelmat senkuin vain vahvistuvat. Joku sanoi taannoin, että uuni jota ajattelemme on liian kermainen heidän makuun, meidän makuun istuu kuin nyrkki hanskaan ;)

Tähän postaukseen en laita välikuvia tuvasta. Sen sijaan liitän palan kevättä...





Tulppaanit <3





Ruotsin reissulta tarttui mukaan uusi orkidea. Kuten jo aikaisemmin olen maininnut, ostan aina feikkikukan, jos se on kuin oikea ja tätä en vain  voinut heittää sinne. Meillä saattaa olla muutama orkidea, mutta uudessa kodissa on monta huonetta. Sinne mahtuu :)


Tällä kertaa mukaan lähti myös tutusta antiikkiliikkeestä tämä kaunis esine. Ellen ihan väärässä ole, tämä saattaa olla, tai ainakin on hyvin hyvin lähellä sitä ikivanhaa soppakulhoa, jonka ostin viime syksynä sieltä. Silmä valehtelee loput :)





Ja tässä se on! Tähän me päädyimme, itseasiassa laitoin helluni valitsemaan vaihtoehdoista, joita olin hänelle esittänyt. Ja tämä oli yksi niistä. Tämä kyseinen tapetti korvasi juhannusruusuni. Siinä on vierashuoneemme päätyseinä. Kuva hieman valehtelee, mutta se on aivan ihana, mattapinta. Ei piiruakaan kiiltoa. Juuri sitä mitä etsimme :) Taka-alla näkyy kulma kirsikkapuuta, joka tulee pikku neidin huoneeseen.. Huh, yksi valinta tehty ja yhtään ei kaduta. Ne ovat juurikin meidän näköiset. Nyt vain mietin, että laitanko kolmen muun seinän puhtaan valkoiseksi vai astetta verran vaaleamman harmaaksi. Luulen, että vaalea harmaa on tällä hetkellä se juttu.






torstai 2. tammikuuta 2014

Uusi vuosi, vanhat kujeet..

Vuosi vaihtui meillä täällä Oulussa räntäsateessa. Tinat oli ostettu ja tänä vuonna oli kauhakin tallessa,mutta tinat unohtui kokonaan valaa. Joteski se vain siinää tohinassa jäi. Tähtisädetikut paloi ja raketteja seurattiin. Ruokakin oli hyvää ja lautapelejä pelattiin aamun tunneille asti, mutta tinat ei kerro tämän vuoden salaisuuksia. Noh, onpahan ensi vuodelle valmiina!

Raksalla sama meininki. Jokseenkin valkoisen pölyn vallassa koko tupanen. Mutta edetty on. Sitten on aikaa putsailla. Tänään kävin neiti Veen kanssa vertaile kodinkoneiden hintoja ja vau mitä hintaeroja. Mutta saa nähdä ostammeko sittenkin Ikeasta. Siellä ne oli puolet halvempia ja  viiden vuoden takuulla. Matalat hinnat johtunee siitä, että ne on itse koottava. Tai ainakin niin netti väittää. Saa nähä, menen huomenna tarkista tilanteen paikan päälle. Mutta siellä on samanlainen uuni, kuin tuleva mikromme ja voi mikä söpöliini <3 Mutta odotellaan loputkin tarjoukset ja kattellaan tilanne uusiksi. Uuni saattaa kyllä muuttaa meille ;)

Kävin myös uudelleen ihastele tapetteja ja niinhän siinä kävi, että jo valitsemani juhannusruusu menee kokonaan uusiksi. Sain viimein sen näytepalan ja mitä oli tapahtunut?! Kaikkihan tuntevat juhannusruusun valkoisella kukalla? Mutta noup, tämä kuosi ei ole enää valkoisella kukalla, vaan HARMAALLA?! WHAT?!! Olin ihan pöyristynyt. Siis se oli ihan kamala. Suorastaan likaisen näköinen. Tupakan savun tummentuma. Ja nyt vierashuoneen kukkaisromanttinen tunnelma on tyystin kadoksissa. Mikä tilalle? Ei mitään hajua. Minulla on uusia kansioita mukana, mutta enpä tiedä. Kaipaan sinne sitä jotain ja juhannusruusuissa oli paljonkin sitä jotain. Mutta kirsikkapuuni on kuulemma pysynyt samana. Pieni epäilys sitäkin kohtaan =0 Jollain tapaa ruutu on alkanut kiehtomaan minua, mutta siltikin kaipaan ruusujani. Tästä tulee vielä pitkä taival valmiiseen...

Mutta tässä taas muutama tilanne kuva villastamme...





Olouonekin on nyt saanut pohjamaalia pintaan. Näyttää paljon avarammalta ja valoisammalta. Silti tasoitusta vielä jäljellä..




Tässä on uusittu länsisiiven seinä versus aikasemmin levytetty seinä. Ongelmahan oli, että uusi osa oli eri tasalla ja seinä jouduttiin rakenna sisältä käsin uusiksi. Mutta jeps, hyvältä näyttää sekin.




Tässä taas on pala hirsiseinäämme. Keltainen tunkee maalista läpi, otexia siis sinnekin. Ihan samanlaista jokaisesta hirrestä ei saakaan, kun ovat olleet jo valmiiksi kaikki tilkkutäkin lailla erivärisiä, mutta sehän se juju varmaan onkin :) Mutta tuo keltainen saa muuttaa olkkaristamme pois ;) Mutta kun se on kokonaan valmis, näyttää se mahtavalta. Se on oikea helmi pönttöuunimme takana! Ja kohtahan sekin ihanuus tulla tupsahtaa olohuoneeseemme!