lauantai 5. lokakuuta 2013

Onnen murusia

Nyt on tämäkin viikko saatu työrintamalla päätökseen ja voi alkaa lyhyen viikonlopun viettoon. Kävin nopsaan raksalla hieman kantamassa muutaman laudanpätkän kartanolle. Ja sitten koitti se hetki, kun sain VIIMEISEN kerran maalata ne isot ikkunan pokat. Ja hassua kyllä, en ees tajunnu, et se oli sit siinä. Outoa, heinäkuun puolessa välissä aloitin tuon urakan ja ja nyt se olis muka siinä, PAITSI että yksi poka on viel puolitiessä, sillä se ei mahtunut mihinkään näiden muiden kanssa. Mutta siitäkin on enää kolme kertaa jälellä, joten melkein sekin valmis. Huomenna menen raksalle ja laitan niihin uudet tiivisteet  ja ei kun paikoilleen ja keittiö on askelta verran lähempänä loppua. Monta on askelta kuitenkin vielä otettava....

Tänään alettiin myös rakentaa keittiön ja vierashuoneen välistä seinää. Myös vierashuoneen ja suihkun/vessan välisen seinän alta alettiin ottaa sitä kauheaa muovimattoa pois, että siihenkin saisi alkaa tehä seinää. Mutta montaa lautaa ei ehitty laittaa pystyyn, mutta alku on jo nähtävissä. Sprayasin myös sen peuranpään loppuun, josta joskus aikasemmin laitoin kuvan blogiini. Huomenna tuon sen varmaan vuokrakotiimme odota muuttoa. Se näyttää ihan hirveän kivalta. Eikä yhtään harmita, että se hopeinen väri ei voinutkaan jäädä. 

Verannolla ei ole oikeastaan tapahtunut nyt yhtikäs mitään. Mutta tässä muutama kuva siitä eristettynä.

Tässä kuvassa on spueristeet jo seinissä ja uudet ikkunat paikoillaan. Ja huomatkaa, että sivuikkunaseinä on yhtä vähemmän. Ennen siinä oli kaksi,mutta nyt ei ole kuin yksi.Myös katossa on jo uudet eristeet.



 Tuossa kattoa hiema lähempää...

Ja tässä on ovesta katsottuna päätyseinä. Tuolla seinällä oli ennen iso arkkupakasti vanhoilla asukkailla.

Ja tämä on meidän uusi lautalattia länsisiivessä. Pari lautaa puuttuu, mutta muutoin se on valmis. Maalataan sit ihan lopuksi muiden lattioiden kanssa yhtäaikaa valkoiseksi. 

Ja tämä ihanuus oli ihan pakko napata mukaan kaupasta. Siinä oli sitä jotain. Ekaksi mietin, että ottaisinko purkin suklaan himoiselle, vai keksinmurusilla. Sitten mietin et aika monesti mulla on mennyt myös ihan pipariksi, mutta päädyin kuiteskin onnen murusiin. Se on tämänhetkinen mielikuvani söpöstä pikku projektistamme;) Kahtotaan ehdinkö ja viittinkö lähteä antiikkimessuille, jotka ovat täällä Oulussa juuri nyt viikonloppuna, sillä yleensä lauantaina on jo viety kaikki parhaimmat, mutta saapa nähä. On myös tulossa mieluisia vieraita Kainuusta meidän tättärälle, joten hmm....saa nähä mitä kaikkea ehtinee tehä. Siivotakkin pitäs, mutta eipäs innostuta liikaa ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi!