Joulusta selvitty, uutta vuotta odotellessa...

Niin se vaan on muutama viikko vierähtänyt, kun viimeksi täällä piipahdin. Se on tuo joulu ja sen tuomat omat touhunsa, vaikka meillä ei mitään laitettukaan. Käveltiin valmiiseen pöytään Kainuun mummulaan ja kotiuduttiin vasta eilen. Neiti Vee olisi tietty jäänyt vieläkin pidemmäksi aikaa, mutta kotiin lähti äitin mukana. Iskä tosin on ollut reippaana raksalla ja saanutkin aikaan jotain. Tasoitetta on kulunut ja hiomapaperi on heilunut. Myös maalia on ilmestynyt sinne sun tänne. Tosin vasta pohjaamaalia. Mutta muutosta on jo havaittavissa. Veimme jouluna uskomattoman hirveässä kelissä viimeisetkin ovet isälle karmitettavaksi ja toimme edelliset takaisin Ouluun. Nyt ne voi jo maalata, mutta ajattelin, että se saa vielä hieman odottaa, niin ei kolhiinnu tai uusi maalipinta ota muuten vain osumaa.

Tässäpä pari otosta tämän hetken tilanteestamme...

Tässä on melkein laudoitettu suihkun katto. Varmaan putkimiestä odotellaan loppujen lautojen kanssa.

Tässä taas alakerran aulaa ja portaikkoa yläkertaan. Tasoitettu ja hiottu ja odottaa pohjamaalia. 

Länsisiiven päätyseinä on nauhoitettu ja huonekalut siirretty vierashuoneeseen turvaan. Meidän kahden metrin pituinen ruokapöytämme ei näytäkkään enää isolta, vaan itseasiassa se on todella pienen näköinen. Keltainen puulaatikko on tullut talon mukana ja odottaa valkoista maalia pintaan.

Vierashuone on jo kokonaan pohjamaalattu ja tällää hetkellä siis täynnä tavaraa :)

Ja tässä on vierashuoneen ovi jo paikoillaan, harmi vain, kun se on väärinpäin. Kammarinlukon tulee olla toisella puolen, mutta on kuulemma helposti vaihdettavissa. Raksahellu oli sen siihen laittanut, ajattelematta sen kummemmin yksityiskohtia :) Mutta mitään peruuttamatonta ei siis ole vielä tapahtunut. Vaihdamme sen toisen oven kanssa. Ovi sii maalataan vielä. Ei jää tuon näköiseksi.

Ja tämä jo valmiin näköinen huone on pohjamaalattu vaatehuoneemme. Pikkuinen ikkuna on vielä maalaamatta, mutta se tapahtuu vasta ensi kesänä.

Iso makkari on myös kokonaan pohjamaalattu. Näyttää niin kovin erilaiselta!

Tämä on yläkerran portaikon lautaseinä, osaksi jo pohjamaalattuna. Nyt siinä on siis kokonaan uudet laudat päällä.

Neiti Veen huone on jo lähestulkoon kokonaan pohjamaalattu. Tuon valkoisen lautaseinän eteen jäi harmillisesti vanha ovi, joka on lähdössä muille maille vierahille kohta. Ja tuo vihreä on siis huoneen pääovi, myös odottaa karmeja ja paikoilleen asennusta. Ja tietty valkoista maalia pintaan :)

Ja tämä on neiti Veen leluhuone. Uskollinen Popy-koira on odottanut jo kohta puolivuotta, että raksaaminen loppuisi ;)

Siinäpä se olikin kaikki, mitä vakoisessa tuvassa on tähän mennessä tapahtunut. Jatkossa tasoittaminen jatkunee ja pohjamaalia menee litratolokulla. Tosin erona myymäämme kotiimme on se,että se oli todella paljon isompi ja seinäkorkeutta sekä seinäpinta-alaa oli pajon enemmän. Täällä esimerkiksi yläkerrassa on paljon vähemmän korkeutta. Mutta yhtä kaikki, oman aikansa se vienee. Vielä on monta raksatuntia edessä ennen kuin muuttolaatikoita voi alkaa kantamaan. Emme siis sano vielä irti vuokraloukkuamme, asumme helmikuun tässä ja rauhassa muutamme. Hyvässä muistissa on, ettei raksapölyn pyyhkimen ole ihan lonkalta vedetty ;) Mutta ajtuksissa se kuitenkin koko ajan on! Ensi kertaan!

Perjantai 13..

..ja mikään ei tunnu onnistuvan. Mutta onneksi on enää pari tuntia tätä päivää jälellä, niin jos nyt loppu selviäisi kunnialla! Mutta huomenna se kaikki vain naurattaa, ehkä. Viikko taas meni edellisestä postauksesta, mutta välillä ehittiin käydä Tallinnassa ja luututa kellarista vesivahinkoa ja ja juhlia töissä lasten pikkujouluja ja pitää vanhemmille korttipajaa ja ja ja! Mutta ihana viikonloppu edessä ja seuraava ressin aihe onkin joululahjat :/ Neiti Vee on saanut kaikki muut paitsi sen puhelimen. Muut ei ookkaan saaneet vielä mitään =D Ja hei, mä oon saanut omani joululahjan! Nimittäin Tallinasta myrskylyhdyn kympillä, jonka ihana helluni osti ja sanoi, että se on mun joululahja! WHAT?! Sanoin, että herra on hyvä vaan ja kävelee kauppaan. Jouluun on kaksi viikkoa =D Saapa nähä miten käy. Hmm.... No mutta, lyhtyhän on hieno ja sellaista olen Suomesta katellu, mutta aina kaatunut siihen, etten osaa laittaa sitä litkua sinne sisään ja siksi kokenut sen hyvin hankalaksi. Ja hauskinta on se, että herran mielestä se oli ihan mun näkönen, ja siksi pitää kuulemma ostaa. Hyvin se  mut tuntee..

Niin, käytiin siis Tallinnassa viime viikon loppuna kahdestaan ja oli kiva reissu. Ruoka oli halpaa kuin mikä ja vanha kaupunki oli todella kaunis ja varsinkin nyt Joulun aikaan tunnelma todellakin oli kohillaan! Seikkailtiin paikallisilla sähköbusseilla ja takseilla syrjemmäs isoihin ostoskeskuksiin ja mä ostin vain 1.70 eurolla joulupalloja =D Ihania antiikkiliikkeitä oli pajon, mutta niin oli hinnatkin kohillaan. Jäi siis antiikki hommaamatta. Huoh, ei edes Suomessa ole noin kiskurihintoja. Mutta siltikin mukaani lähti kaksi vanhaa matkalaukkua. Niitähän meillä ei ole kuin muutama, mutta ei koskaan liikaa! Mutta söpöintä niissä on se, että minä luulin jo viimeksi ostaneeni pienimmän mahollisen matkalaukun, mutta miten väärässä olinkaan! Luulen, että minulla on NYT se kaikkein pienin matkalaukku, oikea vauvaversio =D Laitan joskus kuvaa, se on todella söpöliini! Se isompi oli mennyt rinkassa rikki, mutta ei se takaa sillai näy, että sarana olis irti. Mut onneks helluni aikoi yrittää korjata sitä. Mutta oikea löytöjen löyty saapui eilen postissa. Ostin nimittäin jostain pikkuruisesta kojusta puisen keinuhevosen. Niin upea ilmestys että! Harmikseni se ei mahtunut käsimatkatavaroihin, koska oli 10 cm liian leveä. Koko saa olla 55x40x23 ja mulla oli 55x50. Noh, emme voineet ottaa riskiä, että se olisi joutunut ruumaan ilman matkalaukkua, joten etsimme viime hetkellä sunnuntaina auki olevan postin ja lähetimme sen postissa. Minulla ei hirveänä ollut toiveita paketin perille tulemisesta, saati sen tulosta yhtenä palasena, mutta erehdyin. Paketti tuli ja vielä ennätysvauhtia ja ennätyshalvalla, mutta hieman se oli saanut osumaa matkan aikana. Paketti oli ihan palasina, mutta hevonen oli kokonainen! Se oli postitätinkin mielestä ihme, sillä sen näköisestä paketista ei kertakaikkiaan voinut selvitä mikään ehyenä =D Mutta mun polle on taistelijaluonne! Ja tässsä se on! Joten jos olette menossa Tallinnaan, menkää ihmeessä sinne kauemmas, isoihin ostareihin. Älkää jääkö siihen vanhaan kaupunkiin! Saatte paljon enemmän irti. Se on kuin menisi ajassa taaksepäin, jännittävää!

Raksalla taas on siitäkin huolimatta, että Tallinnassa meni humutessa paljon aikaa, tullut uutta seinää ja lattiaa. Pääveskin ja suihkun lattia on vihdoin saanut lattialämmitysputket ja sen päälle valupinnan valmiiksi. Huippua, askel lähempänä ollaan siinäkin asiassa. Tällä hetkellä siellä laitellaan lautaa seinään. Eilen laitettiin neidin huoneen lautaseinän alle levyä ja minä pohjamaalasin ne. Sama homma meidän makkarissa. Porraskäytävän lautaseinän osa maalattiin valkoiseksi ja sen päälle tulee eri jaolla uudet laudat, joten siihen ei tarvinnut laittaa levyä alle. Siitä tuli hetkessä niin valoisan näköinen! Siltä se siis näyttää valmiina. Sitä voi hetken ihailla noilla pohjalaudoilla, ei paha! Tänään emme neidin kanssa menneet sinne, koska ei olisi ollut tekemistä, lautaa ei niin nopeaa laiteta, joten mentiin ruokakauppaan ja tultiin kotiin. Huomenna menen sitten pohjamaalaamaan niitä lautaseiniä. Sitten isä alkaa tekemään ensi viikolla vissiin meidän keittiökalusteita, joten jippijee, meidän keittiö alkaa valmistua myös. Ihanaa <3

Mutta tässä pari otosta tekeleistä...

Neiti Veen huoneen lautaseinän pohjalevy maalattuna. Pinta laikukas, kun maali märkää, mutta lautojen alle jää kuitenkin piiloon, joten hieman valkoista pintaan, ettei tumma paista laudan välistä!

Isossa makkarissa sama homma. Tuo ovi keskellä vie siis vaatehuoneeseen. Kattoa ei edelleenkään ole maalattu vielä toiseen kertaan. Sekin pitäisi tehdä...

Portaikon seinä ennen...

Ja jälkeen. Pikku nurkka jäi, minne en ihan ylettynyt. Mutta tuon päälle tulee uudet laudat. Mutta siitä saa jo nyt ajatuksen, miltä meidän portaikko näyttää valmiina. Ihana sanon minä!

Ja tässä pääveskin valettu lattia. Siitä on hyvä jatkaa!

Eli semmosta meidän residenssiin juurikin nyt. Joulua ei edelleenkään meille ole laitettu, mutta ajatuksessa se on ollut sitäkin enemmän!

Seinien rakentelua

Hups, joulukiireitäkö? No ei tänä vuonna. Mutta siltikin on kulunut melkein viikko edellisestä postauksesta. Raksalla en ole juurikaan ollut. Pikku neiti alkaa olla melkoisen väsynyt raksaamiseen ja itelläkin on nyt hieman väsy. Ja jos totta puhutaan, ei siellä juuri nyt ole minulle mitään tekemistä. Tasoittaminen alkaa kunnolla ensi viikolla. Joten kotona löhötään ja hei, nukutaan päiväunet! Luksusta sanon minä. Toivon pilkahdus tammikuun muutosta on entistä selkeämmin mielessä koko aika. 

Raksalla on ala-aulan katto saanut laudat pintaan nyt kokonaan ja suihkuun on tullut seinät, samoin veskiin ja olohuoneeseen viimeiselle seinälle ja keittiön seinätkin on nyt kaikki valmiina, paitsi se yksi, jossa pitää laittaa samalle tasolle länsisiiven yksi seinä. Mutta hyvältä näyttää ja pääsen maalaa kattoja. Joku muu saa jatkaa tasottamista. Jouduin tyhjentämään häkkivarastoamme viikko sitten, kun etsin joulukirjoja ja en voinut vastustaa kiusausta ja lurkkia laatikoiden sisälle. Siellä ne söpöilee kaikki ihanat esineet. Malttasi vain vielä, mutta kun vaikeaa tekee ;)

Tässä kuitenkin pari muutoksen kohdetta villastamme...

Elikkäs tässä on viimeinen olkkarin seinä, joka kaipasi vielä levyä pintaan. Done.

Tässä on suihkun ja veskin oviaukot. Oikealle tulee suihku ja vasemmalle veski.

Tämä taas on alakerran pienen aulan kattoa. Sekin valmis.

Ja tässä on keittiön seinä, joka sai viimeisenä levyä pintaan. Tälle seinälle tulee siis hellat ja sen semmoiset vempeleet.

Ja tämä ihana väripiristys on neiti Veen joulukalenterin eka luukku. Tonttu käy joka yö tuomassa jotain ihanaa sinne. Ja tietty tonttu piti lahjoa piparilla ja tilkalla maitoa, että hän muistaisi myös jättää jotain kulhoon. Tonttukulhon alla on neidin kuvitettu kirje joulupukille. Tontulle on sitten kirjoitettu ihan erikseen. Ja kuten näette, koirateema sen kus vain jatkuu myös tänä jouluna. 

Ja hauskinta tässä on se, että myös äitiä oli tonttu muistanut. Verhon taakse oli tullut tontulta pinkki kirje, jonka kuoressa luki, että Kirsille ja itse kirjeessä luki noin ;) Ei yhtään jäänyt tämä tonttu kiinni ;) Ja myöhäisemmissä luukuissa myös tontun nimikin on paljastunut ja minun tonttuni on tonttu Toljanteri. Hmm, mistä liene sekin tulleen... ;) Neiti Veellä taas on Tonttu Tosi Pieni. Eli meillä siis vierailee kaksi tonttua, pitänee käyttäytyä sen mukaisesti...

Mutta joup, sellaista meille. Huomenna olisi tarkoitus hypätä hellun kanssa yöjynaan ja matkata kohti Talliinnaa. Oli tarkoitus olla siellä koko viikonloppu, mutta saapa nähä karkottaako myrksy nekin haaveet. Hotellit ja kaikki on varattu, jote itku pääsee jos laiva ei lähe edes satamasta. Pitäkää peukkuja!

Kuulumisiin!

Voihan nuohooja..

Kamalaa, kun aika menee nyt liian nopealla tahdilla kohti Joulua. Joulua ei juurikaan ole meidän kodissa tänä vuonna laitettu ja melkeinpä taitaa ihan ahistaa tuo ajatus jouluttomasta joulusta. Vuokrapysäkkimme on niin kamalan pieni, ettei siellä voi juurikaan alkaa joulua laittaa. Hyvä, et mukaan mahtuu nytkään. Hmph. 

Raksalla ollaan edetty taas pienin askelin. Pääveskin lattia on siinä vaiheessa, että putkimies voisi tulla lattialämmityksen, jotta sen voisi valaa. Suihkun lattialämmitysputket tulevatkin sitten kuulemma vanhan puulattian päälle. Joten putkimies, voisitko jo tulla!

Olemme alkeneet rakentaa vierashuoneen kattoa ja se onkin nyt siinä vaiheessa, että villat on katossa ja laskut tehty ja seuraavaksi lautaa pintaan, ja putkihirvitysviritelmät ovat pian hävinneet! Avot! Sen jälkeen alkaa tapahtumaan alakerran aulan katon parissa. Sitten onkin suurin osa katoista valmiit. No, maalia pintaan ja sitten valmiit meidän osalta.

Tasoitus, tuo hirveä tasoitus urakka. Olen tasoittanut vierashuoneen seinät kertaalleen ja pitäs alkaa hiomaan sitä, mutta soattaapi olla, että joku muu tasoittaa meidän seinät...ehkä...Mieheni ystävä on tehnyt sitä työkseen ja apua saatetaan pyytää. Se on kamalimmista kamalinta puuhaa. Huh!

Muuten raksalla ei ole muuta kuin kaamea kaaos. Pitäs alkaa siivoilee, mutta minne siivoaa, kun jokapaikka on täynnä. Ehdotinkin, että tehtäs tosiaan vierashuone pohjamaalille asti ja tungettas kaikki sinne ja tehtäs se sitten joskus loppuun. Se ei ole huoneista se tärkein kuitenkaan. Joten vieraat ihan vielä ei sit pääse sinne majoittuu ;)

Tässä kuitenkin pari kuvaa villastamme...

Tässä on pääveskin lattia tällä hetkellä. Vanhat betonivalut piilossa ja hieman järjestystä myös siis tässäkin huoneessa.

Tässä hieman siivotonta kotiamme.Kuva siis tuvastamme. Josko siitä joskus saisi asuttavan? ;)

 

Tämä me rakennettiin eilen illalla. Saatiin sekä villat, että laskut valmiiksi ja nyt vain siis lautaa pintaan.

Että semmosta. Mutta niin, tärkein mullistus kuitenkin oli eilinen nuohoojan käynti. Tuo mies, jota odotettiin viikkoja ja sitten olis saanut kyllä kokonaan olla käymättä! Hän nimittäin ilmoitti, että kellarin saunan kiuas on pakko ottaa irti ja pois. Miksi? No, koska pönttöuuni ja saunan kiuas eivät saa olla samassa hormissa? Miksi? NIIN MIKSI? Joo, meillä ei siis tule olemaan kellarissa saunaa, vain ja ainoastaan ulkosauna. Ja se taas tarkoittaa, että kauan haaveilemani tulen leiskunta ei tule näkymään meidän saunassa, sillä tuo ruma pökäle siirretään siis ulkosaunaan. Ilman lasiluukkua. No, säästetään kiukaan hinnassa ja lauteiden, mutta näin. Mietittiin miehen kanssa, että mitä sille huoneelle sitten, missä sauna on nyt? No kaappeja, hyllyjä ja eräänlainen varasto. No, kuinka monen varaston katossa on tähtitaivas? Ollaan varmaan ainoita....Mutta sit hieman purettuani tunteita isälle, hän sai loistoajatuksen. Siirtäkää valot ulkosaunan kattoon! Miksi ei! Ja näin säästettiin siis senkin saunan valoissa. Tällä hetkellä valot roikkuvat niputettuina kodinhoitohuoneessa, joten irti vaan ja talteen.Ja siihen loppui ajatus toisesta saunasta sisällä. Mutta ennen kuin pönttöuuni on saapunut, meidän kiuas pöhisee varmasti!

Että semmosta meille siis..

Uusia taitoja ja vanhaa valkoista

Lumen valkaisemaa sunnuntaiaamua! Yön aikana loska oli hävinnyt ja lumipeite tullut tilalle. Oikein jouluinen tunnelma! Eilen aloitimme tasoittamaan yläkerran seiniä. Kumpikaan ei sitä ollut tehnyt aikasemmin ja hieman se oli opettelua. Nyt on kuitenkin makkareiden ja pikku aulan seinän naulanpäät melkein kaikki tasoitettu kertaalleen ja osaksi myös levyjen reunat nauhoitettu. Eihän se vaan ole helppoa. Ihan kauheaa. Tänään varmastikkin jatkunee se homma. Sit ne pitää hioa ja pakkeloida uudelleen. Huoh mikä työ, mutta sitten saakin laittaa pohjamaalia pintaan. Ja nyt on kaikki viemäriputkihirvityksetkin purettu pois. Eilen lähti viimeisetkin. Enää on vain muutama pätkä vanhaa putkea jälellä eli jippijee! Rakennustarkastaja kävi perjantaina ja hei, ei huomautettavaa! ;) Homma jatkukoon!

Eilen oli myös joulukirppis Hiukkavaarassa ja käväisin siellä mutkan. Ruosteista romua ei sieltä mukaan tällä kertaa lähtenyt, mutta vakoisia vanhoja arabian kulhoja kylläkin ja halvalla. Vanha rouva joutui henk.kohtaisista syistä ikäväkseen myymään ne ja onni kun olin ensimmäisenä paikalla sillä pöydällä. Ihanat jouluiset tarjoiluastiat sain siis mukaani. Ja miksei myös muulloinkin käytettäväksi, mutta oli miten oli, tuossa ne komeilee keittiön pöydällä. Tällaista siis meille tänä päivänä :)

Tuossa on uusi ulko-ovemme, joka ei oikein pääse oikeuksiinsa tuon vanhan pintalaudan kanssa. Ihan oven yäpuolella on todiste valkoisesta maalista, jonka värinen talo on siis alunaikojaan ollut. Palaamme siis todellakin juurille!

Tässä on pikkuaulaa tasoitettuna kertaalleen...

Ja tässä on uudet kulhoni, jotka kulkeutuivat mukanani joulukirppikseltä. Kuva ei kerro ihan koko totuutta. Esimerkiksi lautasen pohjassa on merkintä dd43cm. Joten melkoisen kokoinen tarjoiluastia siis on. Harmi vain, kun tänä jouluna emme pääse niitä testaa. Eli nämäkin joutuvat siis vaatehuoneeseen tyhjään laatikkoon odota muuttoa.

Ja näin ihanasti kukkii amarylis, jonka ihana mieheni päätti ostaa minulle syystä josta? Kukkia on kuulemma tullut ostettua liian vähän. Ei ihan jouluksi ehtinyt, mutta hälläkö väliä, onpa ainakin ihanan punainen!

Ja nyt ei auta alkaa kuin tiskaamaan ja hieman kohentele paikkoja. Lähen raksalle tuossa puolenpäivän maissa hieman jatka tasoitusta ja sitten pitäisi ennättää sisustusiltaan Tyrnävälle kuudeksi!

Mutkiako matkassa?

Pari päivää on vierähtänyt ja jotain on saatu ehkä myös aikaiseksi. Olohuoneen katto on yhtä lautaa vaille valmis. Ei ole enää roikkuvia johtoja sikin sokin, vaan upea lautapinta,joka kaipaa enää vain maalia ja pari listaa. Vanha ulko-ovi on saanut väistyä uuden tieltä ja tilalla on nyt valkoinen kummajainen, johon silmän pitää tottua. Onhan se monta kertaa parempi kuin se kauhean tumma vanhus, mutta jotenkin se vaan vie aikaa. Ehkä en vain ole päässyt irti vielä siitä unelmieni ovesta...Mutta menee se liukkaammin kiinni ja kahva on hieno. Ja väri on valkoinen. Hyvä se on. Vanha ovi pääsi uuteen kotiin tänään samoin kuin katosi valtava lautakasa nurkalta myös. Ja taas on puhdas piha. Mistä tuota roskaa vain tulee?=0

Pönttöuunin lattia on valettu ja tukiparrut asennettu. Enää puuttuu itse uuni. Minä mietin, että mitä alkaisin seuraavaksi puuhastele ja ajattelin, että lähen paikkaa kodinhoitohuoneen reiät seinistä ja koko kellarista, mutta kaikki ei mennyt kuin ajatus. Ruvetessani irrottamaan jotain rautajuttuja seinästä, vanha rappaus alkoi varisemaan lattialle. Siihen seinälle ei kertakaikkiaan voinut laittaa kaappeja kiinni. Siispä pahin painajaiseni iski jälleen. Minun oli ihan pakko alkaa piikkaamaan kodinhoitohuonee seiniä! Se oli iso möykky rinnassa, mutta välttämätön toimenpide, jotta saan kaappini sinne joskus. Mutta onneksi huomasin ongelman nyt enkä sitten, kun kaapit ovat jo ovella. Mutta se homma ei jäänytkään sitte siihen. Vanha iljettävä saunanoven karmi piti irrottaa ja kauhea, että se olikin märäntö. Mutta kauan kiukuttuani sen kimpussa sekin on nyt poissa. Tänään rupesin sitten piikkaamaan oven puoleista seinää ja joo, sekin ropisi syliini ja siispä iskin pari kertaa rautakangilla ja seinä oli pian hyvää vauhtia häviämässä. Mutta tietty siihen oli raskittu laittaa vain pari kerrosta tiiliä ja loput oli betonia ja mun voimat loppukin sitten siihen. Onneksi ihanan avulias ihminen saapui hätiin ja pari iskua ja hetken päästä seinä makas lattialla pölypilven keskellä! Ja mulla on nyt avoin kodinhoitohuone. Tilalle tulee lautaseinä, kevyt ja ilmava. Myös kaappeja mahtuu nyt enemmän ja sekin suunnitelma meni vähän niin kuin vahingossa uusiksi, mutta lopputulos on sata kertaa parempi! Joten kaikki on ollut sen vaivan väärti!Kysymys olikin: mutkia matkassa? Ei tosiaan! Vain uusia mahdollisuuksia ;)

Tältä meillä siis näyttää nyt...

Tuohon tulee siis pönttöuunimme joskus tammikuussa :) Odottavan aika on niiiiin pitkä!

Putkimiehet ovat huiskineet kodissamme ja tällaisia rumiluksia on ilmestynyt sinne sun tänne. Kuva on vierashuoneen katosta. Ja jos joku kysyy mitä nuo on, ei minulla ole harmaita hajua siitä! Musta putki oli oikeesti tosi paksu. Oikea jättiläinen. Joten vieraamme, saatte nukkua noiden seurassa. Toivottavasti ei kuulu ääniä ;)

Tuossa on kodinhoitohuoneen päätyseinä, jonka piikkasin esiin. Totesimme kuitenkin, että kolme ylintä tiilikerrosta vaihdetaan, joten muutoksi siis vielä tulossa. Väri oli alunperin se kauhea pinkki.

Siinä lattialla makaa vastakkainen seinä. Tuhansina palasina, mutta tuota sotkua on niin ilo katsella ;)

                                                  
 Tuossa OLI joskus seinä, ei ole enää.

Talvinen löytöni!

Lauantaipäivä on pulkassa. Olipas vaan rento päivä raksalla! Eilen sain vihoviimeisen oven hiottua ja puhdistettua. Olipas vaan voittajafiilis! Hymyä riitti ja hypitytti. Pakkasin kuumailmapuhaltimen takaisin laatikkoonsa ja se saa odottaa paluumatkaa takaisin Kainuun perukoille. Ilman sitä olisin todellakin ollut pahemmassa kuin pulassa. Onneksi isän varastosta löytyy melkein mitä vaan :) Sitten tulikin kysymys, mitä sitten? No, tänään otin melkoisen rennosti ja siivoilin. Sitten autoin hellua olohuoneen katossa ja kauan aikaa ruinattuani, sain vihdoin ja viimein opastusta sirkkelin saloihin. Ja eihän se vaikeaa ollut ollenkaan. Siinä sitten sirkkelöisin hänelle laudanpätkiä karhunvillaa tukemaan kattoon. Ja oikeastaan se oli tosi kivaa. Sitten opettelin leikkaamaan karhunvillaa ja sekin oli helppoa kuin heinänteko ja nyt voin ihan yksin sirkkelöidä kaikkea mitä ennen sahasin hikipäässä. Heh, musta on kehkeytymässä oikea raksalyyli ;)

Sitten kävin hae 30-luvulla tehdyn pienen reen, vai kelkka tai mikä liene. Se on jäytänyt mieltäni jo parin kuukauden ajan ja sitten päätin mennä hae sen. Harmikseni sitä oli kohdeltu kaltoin pitämällä sitä kosteassa tilassa ja se oli hieman kupruillut, mutta ei muuta kuin maalia pintaan ja taas näyttää ihan kivalta Sitten duunailin sitä hieman lisää ja poistin sen kahvan. Mielestäni se oli tehty potkurin kädensijasta ja oli ihan kauhea. Siispä päätin poistaa sen. No se ei mennytkään ihan putkeen, sahasin sormea, mutta tilanne hallinnassa!

Sitten ihan viime hetkellä sinkosimme neiti Veen kanssa ruokakauppaan ja pyyhälsimme astioiden ohi. Mitäs silmiini osuikaan?! Sellaisia lasipurkkeja, mitä olen etsinyt jo pitkän aikaa. Ja siinhän niitä oli, juurikin tarvittava määrä. Olen jo vuosia ihaillut Fazerin karkkihyllyä. Olin aikeissa ostaa sellaisen tupaamme, mutta kun vihdoin löysin sellaisen, olin pyörtyä. Hintaa oli ihan 450 ja risat. Joo, ei kiitos. Siispä päätin toteuttaa plan been ja ostaa nuo lasipurkit. Ja hintaa oli vain 4 euroa ja siitäkin sain -15% alennusta. Et pääsin ties kuin paljon halvemmalla. Nyt vain pitää piirtää ajatus paperille ja kertoa se puusepälle :)

Tässä kuiteskin pari otosta tulevasta kodistamme...

Tuossa on suihkumme. Pikkuruinen, mutta kaikki tarvittava onkin siihen mahdutettu :)

Ja tässä on pääveskimme. Osa putkitöistä onkin jo tehtynä. Vessanpönttö tulee siis tuohon koloon.

Tässä on olohuoneen uutta kattoa. Puolet vielä tekemättä, mutta sellainen siitä tulee.

Tämä taas on keittiön valmis katto. Keittiö näyttää hurjan pitkältä, mutta ei se haittaa, onpahan tilantuntua!

Ja tässä on se kaunis esine, joka oli unohdettu jonnekin, minne sitä ei olisi saanut jättää :(

Ja tässä reki/kelkka uudessa maalipinnassa ja muutenkin hieman duunattuna :) Sille onkin jo suunnitelma, itseasiassa montakin, mutta aika näyttää mikää niistä toteutuu, vai vaihdanko vuodenaikojen mukaan...Hmm....

Ja tässä toinen sydän, joka löytyi kodistamme. Ensimmäinen oli kellarin seinässä ja tämä löytyi yläkerrasta. On tainnut työmiehellä olla rakkautta ilmassa ;) Sydänten koti <3

Pohjustusta ja pähkäilyä

Täällä ollaan edelleen, vaikka ei olekaan kuulunut mitään melkein viikkoon. Töissä onkin ollut oikein maraton-viikko, joten illalla myöhään raksan jälkeen ei juurikaan ole ajatus lentänyt. Mutta edetty on taas pienin askelin. Ovirintamalla kuuluu sen verran, että viimeiset ovet, eli pariovet ovat jo vihoviimeistä puolikasta vaille valmis. Laskin, että jos kaikki menee hyvin, sekin projekti loppuu huomenna. Ja sitten lyön kädet kyynärpäitä myöten ristiin, etten ihan heti koske kuumailmapuhaltimeen. Käteni on niin tuskassa, mutta ei luovuteta. Porraskäytävä on saanut lisää levyä pintaan ja on melkein sitä myöten valmis tasoitettavaksi. Keittiön katto saanee vissiin tänään, ehkä, laudat paikoilleen. Ainakin keittiöön ilmestyi eilen metritolokulla lautaa, että muuta se ei  voi merkatakkaan :) Meidän ihana tupa <3 

Lisäksi siellä on alettu suunnittele iki-ihanan pönttöuunimme pohjaa. Se onkin mielenkiintoinen projekti. Mutta ehkä asiantunteva mieheni selvittää senkin salan, kun itse en siitä mitään ymmärrä. Laskeehan hän työkseen tuontyyppisiä lujuuksia...

Nyt on myös ihan kaikki kattolistat, mitä villastamme vain löytyy, hiottu. Siitä olen kanssa hyvin onnellinen. Pian saan tarttua oikeasti pensseliin ja alan sutimaan oikein kunnolla. Kotona olen nollannut pitkäntuntuista viikkoa virkkaamalla. Viime perjantaina tilaamani matonkuteet saapuivat jo  maanantaina, joten aloitin neiti Veen huoneen maton virkkaamisen. Sainkin sen jo puoleen väliin, mutta sitten sain tietää, että se pinkki on niin voimakkaasti värjärtty kude, että se saattaa värjätä sen hempeän vaaleanpunaisen. Huoks, ja ei muuta kuin purkamaan. Mutta siitä sinkosikin uusi ajatus kehiin ja ei kun tuumasta toimeen. Siitä hieman myöhemmin :)

Mutta tässä pari otosta projektistamme..

 

Tässä on paikka pönttöuunille. Tai oikeastaan juuri tähän kohtaan tulee lautalattiaa, mutta se on otettu kokonaan auki pönttöuunin pohjustuksen vuoksi.

Pönttöuuni tulee juurikin tähän. Tällä kertaa tästä suora yhteys kellariin, mutta vain väliaikaisesti

Tässä jokseenkin huono otos porraskäytävästä. Mutta tällä hetkellä se siis näyttää tuolta..

Ja tässä ylpeyden aiheeni, jonka parissa äherrän juurikin nyt! Meidä n.240 korkeat pariovet, jotka tulevat olohuoneen ja keittiön väliseen hirsiseinään. Kuva on otettu joskus kauan sitten...

Ja tässä jo valmiiksi virkattu matto, mutta ei suinkaan päätelty. Matto tulee kellarin lattialle. Se on hurjan painava ja hurjan leveä. Kuva hieman valehtelee...

Mutta tämmöistä meidän residenssiin juurikin nyt. Tänään on vissiin tullut nyt aamusta putkimiehet huseeraa ja saamme vihdoin nekin läjät pois pihalta. Ihan kiva. Mutta nyt alamma valmistautumaan neiti Veen kanssa hammaslääkärireissua varten. Oikomismielessä häneltä poistetaan kaksi pysyvää hammasta. Toivottavasti ei mene ihan pipariksi tarhapäivä....

Uusi alku veskille

Päivät hurahtaa nopsaan ja pitää melkein juosta, että perässä pysyy! Marraskuu lähestyy puoliväliä ja paljon on tehtävää. Viikonloppuna kun ehtisi tehä kaikkea, niin aina tulee jokin meno, mutta niin se vain menee, että raksaaminen on selviytymistä. Mutta onneksi neiti V sai nauttia tänään päivästään. Hän pääsi ekan kerran kiipeilee valjaissa. Ennen mennyt ilman ja totutellut muuten vain otteisiin, mutta tänään pääsi kokonaan uudelle seinälle valjaissa. Olihan se ollut huippua. Loppuillan hän sitten pehersikin serkkunsa kanssa mutalällyssä. +7, uskomattoman lämmintä myöhään marraskuussa. 

Pikku neidin ikioma unelmien sänky haettiin eilen illalla kotiin,mutta se on vielä palasina, joten kuvaa ei voi laittaa. Siellä se lepää makkarin seinää vasten. Tilasin myös Tampereelta 20 kiloa matonkudetta, joten prinsessa saa pian uusia pinkkejä mattoja huoneeseensa ja luonnonvalkeasta virkkaan sitten muualle taloon isompia ja pienempiä. Isännän studion musta matto on kierrosta vaille valmis. Onhan se lojunutkin jo vaatekaapissa muutosta asti ;)

Raksalla ollaan saatu levyä pintaan porraskäytävään. Vanha sähkötaulu oli lähtenyt ja eristeet ja levyt tulivat tilalle. Myös veranto oli saanut ulkoakäsin uutta lautaa pintaan. Hieman jäi kesken, kun uutta ovea ei ole saatu vielä paikoilleen,mutta muuttuihan se jo kovastikkin ulkonäöltään. Viimeinen puhdistettava ovi on jo puolivälissä, joten enää on jälellä vain pariovet.  Pääveskin lattia otti ja lähti tänään pois. Hieman murheissani seurasin sitä touhua, mutta sinne valetaan betonilattia ja asennetaan lattialämmitys. Onneksi päälle voidaan kuitenkin rakentaa lautalattia.

Tältä meillä siis näyttää nyt...

Tuossa näkyykin verantamme pimeässä. Ikkunoiden ympäriltä uupuu koristelaudat, mutta saa siitä ajatusta miten uusi lauta eroaa vanhasta. En malttaisi odottaa sitä uudessa maalissa, joka ei ole edelleenkään vanukas :)

 

Tässä on isoin muutoksen kohde tällä hetkellä. Siinä on tuleva vessamme. Lattiasta on suora yhteys kellariin, joten kauhean turvallista ei ole seisoskella siellä vielä. Ja kuten arvata saattoi, meillähän ei tunnetusti piikkaaminen ikinä mene putkeen. Juurikin siinä kohin, minne piti tulla vessanpönttö, oli elämää suurempi kivi, joka saattoi aiheuttaa muutaman ärräpään =0 Mutta nyt pitäs putkimiehellä olla tilaa tolskata putkien parissa. Nyt on hyvä jatkaa tuosta. Kiva kiva!

 

Ja tässä on kaksi viimeistä yksilöovea. Toinen valmiina karmeja ja uutta maalia varten, toinen vielä toiselta puolen vanhassa maalissa. Mutta pian on sekin vaihe takanapäin :) Etenee, etenee..

 

Ja tässä on suuri ylpeyden aiheeni, jota voin kehua retostaa vielä hyvän aikaa! Upea orkideani. Ja kuinka aidolta se näyttäkään! Vaan kun ei ole. Joskus aiemmassa postauksessani mainitsinkin, että olen pikkuhiljaa vähitellen siirtymässä silkkikukkiin, niille jotka ovat aidosti oikean näköisiä. Ja kun tämän ihanuuden näin kaksi kk sitten, enhän voinut vastustaa. Ja eilen se muutti sitten meille. Tällä hetkellä se ei pääse oikeuksiinsa ahtaassa olohuoneessamme, mutta uudessa olohuoneessa se saa kunniapaikan!

 

Tässä orkideani koko komeudessaan! Sen ylimmät kukkavarret yltävät ruokapöytämme korkeudelle. Se on siis iso. Kuva saattaa vääristää hieman. Tuota ruukkua vain mietin, että näytänkö sille pensseliä ja maalaisin sen valkoiseksi vai jätänkö noin. Pitää miettiä. Ajattelin kuitenkin laittaa tuohon "mullan" päälle sitä koristeheinää, joten ruukku saattaa silloin ollakin ihan kiva, mutta sittenhän se näkee, miten se iskee silmille uudessa kodissa valkoisen keskellä :) Mutta kaunis se on <3