Hiljaiseloa...

...On ollut meidän raksalla. Pieniä asioita on touhuttu. Isoja harppauksia ei ole tapahtunut. Raksahellukin on työreissulla Helsingissä. Mutta jotain kuitenkin. Vierashuone on tyhjennetty kaikista unelmista ja nakattu ne länsisiiven perukoille. Putkimiesten pitäs olla kuulemma tulossa piakkoin ja laittaa kaiken maailman viritelmiä vierashuoneen kattoon. Pitkästä aikaa pääsi taas ihmettele senkin huoneen pienuutta, mutta kuitenkin suuria mahdollisuuksia. Ja ei, tapettia ei sata varmuudella ole valittu. Se iki-ihana kirsikkapuu sai melkein täystyrmäyksen, mutta olihan se pinkki aikaslailla. Mutta vielä on mahdollisuus, että laitamme sen kuitenkin neiti Veen huoneeseen yhdelle seinälle. Uskaliasta, mutta ehkä se säilyisi ilman pikku Picassojen taiteellisia ahdistuksia! Toinen vaihtoehtoni se Juhannusruusu on edelleen kova ykkönen, mutta jonkun mielestä kovinkin vanhahtava. Höh,no voih. Mutta sillekin on vielä mahdollisuus olemassa, kun hyvin saan perusteltua, ellen löydä jotakin, joka samalla tavalla pyyhkäise jalat alta kuin ihana Juhannusruusuni. Edellisen kodin etupihan aidaksi istutimme juhannusruusuja aidaksi ja voi kuinka ne kukki kauniisti! Yhden kesän ehdin niitä ihailla. 

Ovia on jäljellä enää yks ja ne pariovet. Lisää ylläreitä ei aivaimen muodossa ole valitettavasti löytynyt. Mutta ehkä löydän antiikkimessuilta sopivat tilalle :) Ehkä.

Keittiössä on tullut pieniä muutoksia kattoon. Aluksi ajattelimme jättää ne parrut näkyviin jotka katossa olivat, mutta insinöörimiehelläni tuli vaikeuksia päättää mitä äänieristykseksi ja löi sileäksi koko katon eristämällä sen paksulla karhunvillalla. Nyt kattoa peittää pahvi, jonka päälle laudat tulee. Huomasin vain, että laudat tulee nyt tietenkin samansuuntaisesti kuin länsisiiven katto eli nyt pitkittäin. Poikittain olisi tientenkin ollut järkevämpi, mutta tuota muutosta ei kukaan ottanut huomioon eli nyt keittiö näyttää sitten Hyyyvin pitkältä lautojen tullessa niin päin. Toinen hidaste oli sähköpiuhat. Ne oli sähkömies säveltänyt sinne miten sattuun ja joutui tule asentaa ne uudelleen ja jo kertaalleen asennettu pahvi jouduttiin revi alas ja laittaa se uudelleen. Mutta siltikin eteni. Kellari on kuitenkin siltä osin valmis. Reunat on valettu ja saa nököttää siellä jonkin aikaa ylhäässä yksinäisyydessään. 

Tässä muutama kuva keittiön nykytilasta katossa ja kellarin reunavaluista...

Tässä keittiön vaihderíkas katon tekele.

 

Ja tämä on tulevasta kodinhoitohuoneesta ja samalle näyttää jokapuolella kellaria. Tosin muotit on otettu pois.

Ja tämä perunalta näyttävä kaveri on neiti Veen uudessa tarhassa väsätty Pou. Jokin peli puhelimessa, jota serkkutyttö pelaa, joten meillekin muutti nyt oma Pou. Hän on itse taitavasti ommellut Poun reunat ja solminut ja laittanut langan neulansilmään. Tarhassa hän saikin kehuja osaamisestaan :) Meidän kuusi vee <3 Poulla on myös kylpytakki, erinäisiä vaatteita ja hattuja ja kaikkea siltä välin ;)