perjantai 7. helmikuuta 2014

Puulattian loistoa

En ole melkein viikkoon käynyt tuvalla ja tänään päätin uskaltaa sinne. Pahimmat katkut oli tiessään, mutta uutta oli tulossa. Yläkerran lattia, neiti Veen huonetta lukuunottamatta, oli jo kahteen kertaan maalattu ja tällä kertaa vuorossa oli keittiön lattia, josta oli jo likainen muovimatto lähtenyt. Satoja nauloja sojotti sieltä sun täältä ja hiomakone pärisi. Ressi siitä ,että ehtiikö ovet saada maalia pintaan ennen muuttoa, kasvoi edelleen. Ne olisi voinut maalata kauan sitten, mutta kun asioita on hirveän mukava siirtää tuonnemmaksi. Asioiden siirtämisestä puheenollen, sain vihdoin haettua meidän tapetit. Eihän ne ollu siellä kuin kuukauden. Jostain kumman syystä saimme ne melkein satasen halvemmalla. En tiedä kumpi myyjistä laski väärin,mutta en voi valittaa ainakaan siitä :)

Kylppäri oli jo kokonaan valmis laatoituksen osalta. Melkein tuli sellainen kuin olin uskaltanut unelmoida. Mutta ihan kivalle näyttää, kunhan ei kiinnitä liikaa huomiota yksityiskohtiin. Myös yläkerran portaikosta oli lähtenyt matto pois ja kaunis puupinta oli paljastunut sieltä alta. Enää vain hiontaa ja  maalia pintaan, niin myös sen ilme kirkastuu kummasti. Osa huoneista oli listoitettu lähes täysin katosta, osasta puuttui kokonaan. Pieniä yksittäisiä kohtia kaipasi maalia, mutta ne on helppo ja nopea mennä paikkailee. Eniten huolettaa ovet, jotka odottavat kipeästi maalia pintaan. Sähkömiehet eivät vielä ole saaneet lupaa tulla tolskaamaan, joten valoja ei ole ilmestynyt minnekään. Toivon, että kun he tulevat, eivät he kanna lunta sisälle lapiotolokulla ja sulata sitä kauniille lattiavanhuksellemme =0

Mutta tässä pari otosta tämän hetkisestä tilanteesta..




Nämä paljastuivat sen kuvottavan muovisen maton alta. Hieman hiomakoneen karheaa pintaa ja valkoista maalia raikastamaan, niin ei voi muuta kuin ihailla:)



Tuossa oli ennen vessa, mutta kun poistimme sen, jäi siihen ammottava reikä. Nyt reikä on paikattu ja tilalle tuli lattia. Eron huomaa vielä selvästi, mutta kun se on maalattu, ei eroa edes tiedä olleen olemassa.



Tässä on keittiön nurkkaa, muovimatto juuri poistettu ja valmiina hiomaan.



Ja tässä on uusi suihkumme. Vanha oli kaamea marjapuuron värinen kellarissa, joten ero on huikea. Tietty on kunnolla pesua vailla, mutta niin, sellainen siitä tuli.



Tässä on meidän makkarin ovi. Hieman on pitänyt muukaroida, kun katto kallistuu, mutta onneksi on osaavia miehiä, joille sekään ei ole ongelma.



Tässä on vihdoin hämärä kuva makkaristamme, miltä lattia näyttää maalattuna. Väri on kyllä oikeasti ihan vitivalkoinen, mutta kun valoa ei ollut yhtään, tuli kuvastakin todella hämy. Listat siis uupuvat.



Tämä on myös samasta huoneesta, vaatehuoneen seinälle katsottuna. Ovi puuttuu siitä kokonaan. Mutta valoisa on, kunhan saadaan oikeanlaiset kuvat!



Tämä on yläkerran aulatila. Kuin myös melkoisen huono kuvanlaatu. Tämä lattia on kokonaan uusi. Mutta ei erota vanhasta!



Tässä on olohuoneen kattoa. Siellä taisi ollakin jo kattolistat paikoillaan. Ehkä..

Mutta joo, sellaista meille juurikin nyt. Pahin sotku on kaikki työvälineet, joita lojuu sikinsokin siellä sun täällä, joten kun niistä pääsee eroon, niin talo on jo paljon enemmän valmiin näköinen Kolme viikkoa aikaa h-hetkeen. Peukut pystyyn. Uskon, että ensi viikolla myös minä pääsen touhuamaan raksalle iltaisin töiden jälkeen. Nyt pitää pyöritellä peukkuja kotona ja pohtia että mitä sitten. Pakatakin pitäisi lisää. Muutama tyhjä laatikko on jälellä...Mutta joo, ensi kertaan! Sitten ollaan taas askel lähempänä muuttoa!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi!